Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Luonnon rikkauksien jakaminen

Vaihda kieli
IEU-27-maissa vuonna 2007 käytetyistä 8,2 miljardista materiaalitonnista mineraaleja oli 52 prosenttia, fossiilisia polttoaineita 23 prosenttia, biomassaa 21 prosenttia ja metalleja neljä prosenttia. (SOER 2010)

 Image © EEA/John McConnico

Tuhansien kilometrien päässä Euroopasta Itä-Intiassa Orissan osavaltiossa Bengalinlahden rannalla vyöryy tuhansien kuorma-autojen armeija. Itäinen Intia on Intian mineraalivaurauden tarunomainen lähde. Suuri osa maailman teollisuuden kasvun mahdollistaneista raaka-aineista on peräisin sieltä. Intian tämän osanmineraaliesiintymät kuuluvat edelleen maailman arvokkaimpien joukkoon, ja sen teollinen vallankumous saattaa olla vasta alkamassa.

Metsissä asuvilla heimokansoilla on paljon hävittävää mutta vähän voitettavaa. Niitä ei suojella kunnolla: niiden oikeuksia ei ole koskaan vahvistettu tai tunnustettu asianmukaisesti. Pienessä heimokylässä syvällä Gajapatin piirikuntaa peittävässä metsässä Gangi Bhuyan elää aviomiehensä Sukru Bhuyanin ja pariskunnan pienten lasten kanssa. He elävät metsässä ja sen laitamilla.

Joka vuosi noin viiden kuukauden ajan he saavat perheelleen ruoan alle puolen aarin maatilkulta, jota he viljelevät kyläänsä Raibadaa ympäröivän metsän laidalla. Tänä aikana he keräävät metsästä myös vihanneksia, siemeniä, hedelmiä, lääkekasveja ja rakennustarpeita, kuten ruohoa. Neljän kuukauden ajan vuodesta tämä on heidän pääasiallinen ravinnonlähteensä. Ilman metsää he nääntyisivät nälkään. Lopuiksi kolmeksi kuukaudeksi heidän on muutettava suurkaupunkeihin, kuten Bangaloreen tai Mumbaihin, missä he käyvät palkkatyössä.

Rikkauksia maan alla – köyhyyttä sen päällä

Orissa sijaitsee Intian niemimaan itäosassa Bengalinlahden rannalla. Sen maaperässä esiintyy runsaasti erilaisia mineraaleja. Osavaltiota pidetäänkin luonnonvarojen suhteen yhtenä maan rikkaimmista. Orissan mineraalien laadun katsotaan edustavan maailman huippua.

Koska Orissan osavaltiossa on runsaasti kartoittamattomia hiili-, rautamalmi-, bauksiitti-, kromiitti-, kalkkikivi-, dolomiitti-, mangaani-, graniitti-, tina-, nikkeli-, vanadiinija jalokivivarantoja, se teollistuu hurjaa vauhtia. Joidenkin mineraalien kohdalla Orissan osuus maailman varannoista on huomattava paitsi määrällisesti myös laadullisesti. Siksi kansainväliset yhtiöt jonottavat päästäkseen hyödyntämään luonnonvaroja.

Osa mineraaleista käytetään Intiassa, mutta huomattava osa niistä viedään muualle: Kiinaan, Japaniin, Etelä-Afrikkaan, Venäjälle, Koreaan, Thaimaahan, Malesiaan, Indonesiaan, Ukrainaan, Nepaliin, Yhdysvaltoihin ja tietenkin myös Euroopan unioniin (Ota A. B., 2006).

Globaalin maailmamme puutteet

Orissa – jossa maan alla on rikkauksia ja maan päällä köyhyyttä – havainnollistaa monia globaalin maailmamme puutteita. Siellä esiintyy niin epätasa-arvoa, luonnonvarojen hellittämätöntä tavoittelua kuin pakkomuuttoakin. Vaikka Orissan kaivosteollisuus tuottaakin alueelle taloudellista hyötyä, tulot eivät jakaudu tasaisesti. Toiminta käy kalliiksi metsissä eläville heimoille, sillä heidän kotinsa ovat vaarassa, kun kaivosyhtiöt yrittävät enenevässä määrin päästä hyödyntämään heidän maitaan.

Orissan heimoväestöstä 60 prosenttia elää alueella, jonka maaperässä on runsaasti mineraaleja. Heidän oikeuksiaan tähän maahan ei kuitenkaan ole kirjattu. Heimokansoja on pakotettu jo jonkin aikaa siirtymään taloudellisten kehityshankkeiden, kuten kaivostoiminnan, tieltä. Pakkosiirtojen mittakaava on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä, sillä vuonna 1991 alkaneet taloudelliset muutokset ovat kasvattaneet siirtojen määrää ja laajuutta (Ota A. B., 2006).

EU:n luonnonvarojen käytön kasvavat vaikutukset

EU käyttää runsaasti luonnonvaroja talouskehityksensä ja vaurautensa ruokkimiseen. Käytämme nykyisin enemmän luonnonvaroja kuin mitä paikallisesti on saatavana ja olemme yhä riippuvaisempia muualta tuoduista resursseista.

Itse asiassa yli 20 prosenttia EU:ssa käytetyistä raaka-aineista on tuontitavaraa. Lisäksi käytämme huomattavasti enemmän raaka-aineita välillisesti, sillä tuomme myös muualla tehtyjä valmiita tuotteita.

Riippuvuutemme tuonnista on erityisen vakava asia polttoaineiden ja kaivostuotteiden kohdalla, mutta EU on myös lihan- ja maidontuotannossa käytettävän rehun ja viljan nettotuoja. Yli puolet EU:ssa myytävästä kalasta on tuontitavaraa – kulutettuamme omat kalakantamme loppuun jatkamme samaa muualla.

Luonnonvarojen talteenottoon ja kauppatavaroiden valmistukseen liittyvät ekologiset paineet – kuten jätteen tuotanto tai veden ja energian kulutus – vaikuttavat alkuperämaihin. Nämä vaikutukset voivat olla huomattavat – tietokoneiden tai matkapuhelinten tapauksessa ne voivat olla moninkertaiset itse tuotteeseen verrattuna. Merkityksestään huolimatta nämä paineet näkyvät kuitenkin vain harvoin hinnoissa tai muissa kuluttajien päätöksentekoa ohjaavissa tekijöissä.

Toinen esimerkki luonnonvarojen kuluttamisesta kauppatavaran tuotannossa on monien vientielintarvikkeiden ja kuitutuotteiden kasvattamiseen käytettävä vesi. Tällainen tuotanto johtaa välillisesti ja usein epäsuorasti vesivarojen vientiin. Esimerkiksi 84 prosenttia puuvillan tuotantoon liittyvästä EU:n vedenkulutuksesta tapahtuu EU:n ulkopuolella, erityisesti alueilla, joilla on pulaa vedestä ja joilla käytetään runsaasti kastelua.


Lisätietoja ja kattava viiteluettelo on SOER 2010 -raportissa osoitteessa:
www.eea.europa.eu/soer/synthesis


Minne luonnon tarjoama hyöty virtaa?

Luonnonvarojen käyttöön liittyy useita ekologisia ja sosioekonomisia kysymyksiä.

Ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden taloudellisessa analyysissa (TEEBprosessissa) tutkitaan luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuista merkitystä taloudelle ja valotetaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja köyhyyden välisiä yhteyksiä.

TEEB-tutkijat ovat pyrkineet määrittämään, ketkä hyötyvät suoraan ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden tarjoamista eduista. YK:n ympäristöohjelman vihreän talouden aloitteen johtaja Pavan Sukhdev kirjoittaa näin: ”Vastaus kuuluu: ennen kaikkea köyhimmät. Elinkeinot, joihin kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmat, ovat kotitarveviljely, karjanhoito, kalastus ja epämuodollinen metsätalous, joista useimmat maailman köyhistä ovat riippuvaisia” (Euroopan komissio, 2008).

Intiassa luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaikuttaa vakavalla tavalla naisiin, sillä heidän tehtävänsä on kerätä tarveaineita metsästä. Orissan ja Chattisgarhin heimoalueilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että metsäkato on johtanut toimeentulon heikkenemiseen, siihen, että naisten on kuljettava nelinkertainen matka kerätäkseen metsän antimia, ja siihen, etteivät he enää löydä lääkeyrttejä. Nämä menetykset pienentävät ihmisten tuloja, lisäävät raadantaa ja vaikuttavat fyysiseen terveyteen. Lisäksi on saatu näyttöä siitä, että naisten suhteellinen asema omassa perheessään on parempi kylissä, joiden metsät ovat voimissaan ja joissa he tuovat kotitalouteen suuremman osan tuloista kuin luonnonvarojen puutteesta kärsivissä kylissä (Sarojini Thakur, 2008).

Olemme Euroopassa usein eristyksissä ympäristön pilaantumisen suorilta vaikutuksilta – ainakin lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset voivat olla kuitenkin vakavia köyhille, jotka saavat luonnosta ruokaa ja suojaa ja jotka ovat siten siitä suoraan riippuvaisia. Yhteiskunnan heikoimmat joutuvat usein kantamaan luonnon tuhoamisesta aihetuvan suurimman taakan, samalla kun heidän saamansa hyödyt ovat vähäisiä, jos niitä on lainkaan.

Luontopääoman tappioiden arvioidaan olevan vuosittain muutama prosenttiyksikkö BKT:stä, mikä vaikuttaa vähäpätöiseltä. Jos sama kuitenkin ilmaistaan uudelleen inhimillisestä näkökulmasta oikeudenmukaisuuden periaatteen pohjalta ja ottaen huomioon se, että luonnon tarjoamat edut hyödyttävät suoraan eniten köyhiä, argumentit näiden tappioiden vähentämisen puolesta saavat huomattavasti lisää painoarvoa.

Tämä koskee koko maailmaa. Kyse on maailman köyhien oikeudesta saada elantonsa luonnosta, jonka osuus heidän toimeentulostaan on puolet tai enemmän ja jonka korvaaminen on heille mahdotonta (Euroopan komissio, 2008).

ForestLuontopääoma ja ekosysteemin tarjoamat hyödyt

”Luontopääoman” ja ”ekosysteemipalvelujen” käsitteet ovat keskeisiä keskusteltaessa ihmiskunnan suhteesta luontoon. Niiden ymmärtämiseksi on hyvä pohtia, miten luonnon järjestelmät todella hyödyttävät meitä.

Otetaan esimerkiksi metsät. Metsistä saadaan monenlaista ruokaa: hedelmiä, hunajaa, sieniä, lihaa ja niin edelleen. Jos metsiä hoidetaan kunnolla, niistä voidaan saada taloudelle myös kestävä virta muita luonnonvaroja, kuten puuta. Metsien tehtävä ei kuitenkaan rajoitu tähän. Esimerkiksi puut ja kasvillisuus takaavat osaltaan meille terveellisen ilmaston paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sitomalla saasteita ja kasvihuonekaasuja. Metsän maaperä hajottaa jätteitä ja puhdistaa vettä. Lisäksi ihmiset käyvät usein metsissä nauttimassa niiden kauneudesta ja rauhasta tai viettämässä aikaa harrastusten, kuten metsästyksen, merkeissä.

Kaikki nämä hyödyt – puun ja kuidun saanti, ilmaston säätely ja niin edelleen – ovat tärkeitä. Maksaisimme paljon koneista, jotka tekisivät saman. Siksi meidän pitäisi ajatella ekosysteemien olevan eräänlaista pääomaa, joka hyödyttää omistajaansa sekä usein myös muita ihmisiä lähellä ja kaukana (esimerkkinä ilmaston sääntely). On äärimmäisen tärkeää, että suojelemme luontopääomaamme eli ettemme käytä tai saastuta ekosysteemiä liikaa, jos haluamme sen tarjoavan jatkossakin näitä valtavan arvokkaita hyötyjä.

Metsiemme monimuotoisuuden arvo

Metsien luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ensisijainen syy on se, ettei sen arvoa ymmärretä kunnolla. Esimerkiksi päätös muuttaa yksi hehtaari monimuotoista metsää maatalous- tai rakennusmaaksi perustuu yleensä välittömiin hyötyihin. Näiden ekosysteemien tarjoamiin moniin vaikeasti mitattaviin ekologisiin hyötyihin ei juurikaan kiinnitetä huomiota.

Lääkkeitä Intian metsistä

Se lisäksi, että Intialla on runsas kasvisto ja eläimistö, maan lääkekasviperinteet kuuluvat maailman rikkaimpiin. Intialaiset käyttävät säännöllisesti lääkkeenä jopa 8 000 kasvilajia, joista 90–95 prosenttia tulee metsistä. Alle 2 000 näistä kasveista on kirjattu virallisesti Intian lääkejärjestelmään. Muiden lääkekasvien tietoja ei ole dokumentoitu, vaan tieto siirtyy eteenpäin suusanallisesti ja perinteisenä osaamisena. Nykyaikainen lääketiede käyttää vain 49 lajia.

Luonnon monimuotoisuus on ihmisille eräänlainen vakuutus sairauksien varalta – se on tietopankki, joka sisältää mahdollisia hoitoja syövän ja aidsin kaltaisiin sairauksiin. Esimerkiksi kiniinipuun kuori sisältää malarian torjumiseen käytettävää lääkettä. Lajien kuollessa sukupuuttoon emme usein tiedä, mitä ihmiskunta menettää.

Tämä osio perustuu raporttiin Green accounting for Indian states project: the value of biodiversity in India’s forests (Vihreä selonteko Intian valtion hankkeesta: Intian metsien biologisen monimuotoisuuden arvo) (Gundimeda et al., 2006).

Mahdollisuus pysyä paikoillaan

Globalisaatiolle on ominaista liike – esimerkiksi ihmisten, tavaroiden, vaurauden ja tiedon liikkuminen. Paikoillaan pysymistä ei yleensä lueta meille tärkeiden ihmisoikeuksien joukkoon. Orissan metsien asukkaat ja monet muut toivovat kuitenkin juuri sitä: mahdollisuutta pysyä siellä, missä he ovat, missä heillä on suojaa ja ruokaa sekä yhteys omaan perheeseen ja heimon muihin jäseniin – siellä, missä monet sukupolvet ovat tunteneet olevansa turvassa.

Ihmisten muuttaessa virtana kaupunkiin ja kaupunkialueille meidän pitäisikin pohtia sitä, että tarjoaisimme ihmisille mahdollisuuden pysyä siellä, missä he ovat.

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 32988 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100