Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Kestämätön kuluttaminen

Vaihda kieli
Keskeinen viesti: Merkittävä syy, jonka vuoksi kulutus vaikuttaa kielteisesti ympäristöön ja aiheuttaa resurssien liikakäyttöä, on se, että kustannukset, joita yhteiskunnalle aiheutuu ympäristön tilan heikkenemisestä ja luonnonvarojen ehtymisestä, eivät näy täysin tavaroiden ja palvelujen hinnoissa. Monet tuotteet ovat halpoja, vaikka ne vahingoittavat ympäristöä, ekosysteemejä tai ihmisten terveyttä. (SOER 2010)

 Image © EEA/John McConnico

”Eräänä iltana tilamme ylle alkoi tupruta savua. Se ei ollut mukavaa. Tuhkaa leijaili taivaalta kuin lunta”, kertoo Guðni Þorvaldsson, joka hoitaa perhetilaa Etelä‑Islannissa vain kahdeksan kilometrin päässä Eyjafjallajökullin tulivuoresta. ”Meidän oli siirrettävä lampaat, karitsat ja osa hevosista sisään. Lampaita piti käydä katsomassa kolmen tunnin välein, sillä oli poikimisaika. Kaikki oli harmaata. Suurimmat tuhkankappaleet olivat kolmisenttisiä, ja kävellessäni jätin tuhkaan jalanjälkiä kuin lumeen.”

Guðni Þorvaldsson ja muut islantilaiset olivat valmistautuneet varsin hyvin Eyjafjallajökullin tulivuoren massiiviseen purkaukseen maaliskuussa 2010. Maailmanlaajuista satelliittipaikannusteknologiaa hyödyntävä kehittynyt seurantajärjestelmä mittaa jatkuvasti Islannin aktiivisia tulivuoria.

Lukemat osoittivat tulivuoren korkeuden kasvavan, mikä on varma merkki vuoren sisäisestä vulkaanisesta toiminnasta. Muut seurantatoimet vahvistivat asian. Järjestelmä oli yhdistetty tehokkaaseen tiedotusjärjestelmään. Tämä osoittaa, miten arvokasta ympäristöä koskeva tieto voi olla.

Muualla maailmassa asiaan ei ollut kenties valmistauduttu aivan yhtä hyvin. Tulivuorenpurkauksen vaikutukset laajenivat maailmanlaajuisiksi muutamassa päivässä. Useimmat seuraukset johtuivat valtavasta tuhkapilvestä ja sen vaikutuksista lentoliikenteeseen. Tuhka liikkui 6 000–11 000 metrin korkeudella eli samalla korkeudella, joilla liikennelentokoneet lentävät. Euroopan ilmatila suljettiin, mikä esti Eurooppaan suuntautuvien lentojen lentämisen aina Sydneystä asti. Kansainvälisen lentoliikenneliiton (IATA) arvion mukaan lentoyhtiöt menettivät tuloja 200 miljoonaa dollaria päivässä.

Tuhkapilvi vaikutti lähes jokaiseen lentoliikenteestä riippuvaan alaan. Keniassa Euroopan markkinoille kasvatetut kasvit, kukat ja vihannekset pilaantuivat paahtavassa helteessä, ja tappiot nousivat miljooniin euroihin. Arvioiden mukaan purkauksen jälkeisten ensimmäisten päivien aikana heitettiin pois 10 miljoonaa kukkaa, joista suurin osa oli ruusuja. Vihanneksia, kuten parsaa, parsakaalia ja vihreitä papuja, syötettiin karjalle, sen sijaan että ne olisivat päätyneet eurooppalaisten illallispöytiin. Vietnamista ja Filippiineiltä tuleva tuore tonnikala alkoi loppua Euroopasta.

Oudon hiljainen taivas Euroopan yllä huhtikuussa 2010 muistutti, miten paljon lentoliikennettä on normaalisti. Kertomukset pilaantuvista kukista ja vihanneksista Keniassa muistuttavat meille, mistä osa kukistamme ja vihanneksistamme tulee. Tulivuorenpurkaus osoittikin selvästi, millaiset yhteydet globalisoituneen yhteiskuntamme tukipilareina toimivien tiettyjen keskeisten järjestelmien – ihmisen rakentamien ja luonnollisten järjestelmien – välillä vallitsevat.

Suuri jalanjälkemme

Ekologinen jalanjälki on yksi monista mittaustavoista, joilla havainnollistetaan, mitä ihmiskunta vaatii planeetaltamme. Jalanjälkeen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta se on myös suhteellisen helposti ymmärrettävä käsite: se mittaa käyttämiemme resurssien tuottamiseen ja jätteidemme vastaanottamiseen tarvittavaa maa- ja meripinta-alaa.

Vuonna 2003 Euroopan unionin ekologinen jalanjälki oli 2,26 miljardia globaalihehtaaria eli 4,7 globaalihehtaaria/henkilö, kun taas sen kokonaistuotantoala oli 1,06 miljardia globaalihehtaaria eli 2,2 globaalihehtaaria/ henkilö (WWF, 2007).

Jos kaikki maailman kansalaiset eläisivät niin kuin eurooppalaiset, ihmiskunta tarvitsisi yli 2,5 planeettaa tuottamaan kuluttamamme luonnonvarat, vastaanottamaan jätteemme ja tarjoamaan elämän edellytyksiä myös luonnonvaraisille lajeille (WWF, 2007).

Maailman ylikulutuspäivä

Maailman ylikulutuspäivällä tarkoitetaan kalenterivuoden päivää, jolloin ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus ylittää koko kyseisen kalenterivuoden luonnon vuosittaisen tuotannon. Se on päivä, jona saavutamme yhteisen palkkapussimme pohjan ja alamme lainata planeetaltamme.

Global Footprint Network -tutkimuslaitos arvioi vuonna 2010 ihmiskunnan käyttävän elokuun 21. päivään mennessä kaikki ekologiset hyödyt – hiilidioksidipäästöjen suodattamisesta ruoan raaka-aineiden tuottamiseen – jotka luonto kykenee varmasti tuottamaan koko kyseiseksi vuodeksi. Elokuun 21. päivästä vuoden loppuun resurssitarpeemme tyydytetään kuluttamalla ehtyviä luonnonvaroja ja kerryttäen kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Tiesitkö tämän? EU:n keskivertokansalainen käyttää keskimäärin neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin keskivertoafrikkalainen ja kolme kertaa enemmän kuin keskivertoaasialainen, mutta vain puolet siitä, mitä Yhdysvaltojen, Kanadan tai Australian keskivertokansalainen.

SOER 2010

Tapojemme ruokkiminen

Ekologinen jalanjälki ja maailman ylikulutuspäivä ovat molemmat karkeita arvioita. Tiedämme kuitenkin varmuudella, että luonnonvarojen kysyntä on kasvanut maailmassa valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tähän ovat vaikuttaneet ennen kaikkea väestön kasvu ja vaurauden ja kulutuksen lisääntyminen. Suurin osa väestönkasvusta on tapahtunut kehitysmaissa, kun taas vauraus ja kulutus ovat suurimmillaan eniten kehittyneissä maissa.

Ylläpidämme EU:ssa ekologista vajettamme – jalanjälkemme ja luontomme kapasiteetin välistä erotusta – tuomalla tavaroita ja palveluja rajojemme yli. Lisäksi viemme osan jätteistämme. Pohjimmiltaan olemme siis menettämässä omavaraisuuttamme enenevässä määrin.

Maailmankaupan kasvun seurauksena ympäristöön kohdistuvat paineet ja EU:n jäsenvaltioiden kulutuksen vaikutukset näkyvät enenevässä määrin muualla. Vaikka osa tästä siirtymästä tapahtuu EU:n jäsenvaltioiden välillä, suuri osa siitä suuntautuu EU:n ulkopuolelle ja sen nykyisen tuotantopolitiikan soveltamisalan ulottumattomiin. Tämä tarkoittaa sitä, että siirrämme kulutuksemme vaikutukset maihin, joiden ympäristöpolitiikka on usein kehittymätöntä – käytännössä aiheutamme siis paikalliselle väestölle ja ympäristölle valtavaa kuormitusta.

Globaali kysyntä vaikuttaa maailman ekosysteemeihin voimakkaalla ja peruuttamattomalla tavalla: trooppisia sademetsiä raivataan 130 000 neliökilometriä joka vuosi. Lisäksi vuodesta 1960 lähtien kolmannes maailman maatalousmaasta on hylätty tai kulutettu loppuun ylihyödyntämisen ja maaperän vaurioitumisen seurauksena. (*)

Kierteen katkaiseminen

Meidän on opittava tasapainottamaan paremmin tarpeemme suojella luontopääomaa ja käyttää sitä samalla taloutemme vauhdittamiseen. Luonnonvarojen käytön tehostaminen on tässä ratkaisevassa osassa. Koska luonnonjärjestelmiin kohdistuvat vaatimuksemme ovat tällä hetkellä kestämättömiä, meidän on pohjimmiltaan saatava aikaan enemmän vähemmällä.

On kuitenkin rohkaisevaa, että juuri tällä alalla ympäristön ja liike-elämän edut voivat olla yhteneviä: yritysten menestys riippuu niiden kyvystä hyödyntää panoksia mahdollisimman tehokkaasti, aivan kuten luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin suojelu edellyttää sitä, että saamme aikaan enemmän pienemmillä resursseilla.

Luonnonvarojen käytön tehokkuus on nyt EU:n lippulaiva-aloite – keskeinen osa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa vuodeksi 2020. Luonnonvarojen käytön tehokkuudessa hyvän liiketoiminnan periaatteet yhdistyvät hyviin ympäristökäytäntöihin, kun tavoitteena on tehdä enemmän ja vähentää samalla jätettä. Tilannetta voisi verrata siihen, että terveellisempi ruokavalio yhdistetään kuntoiluun – hetken päästä ihminen oppii saavansa enemmän aikaan vähemmällä.

(*) Lisätietoja on kulutusta ja ympäristöä koskevissa SOER-raportin teemakohtaisissa arvioissa osoitteessa

Ostovoima

Syömiseen, ajamiseen tai kotiemme lämmittämiseen liittyvät kulutustapamme kuormittavat suoraan ympäristöä. Vieläkin suurempi merkitys on silti kuluttamiemme tavaroiden ja palvelujen tuotantoketjuissa syntyvällä epäsuoralla kuormituksella. Sellaiseksi voidaan lukea esimerkiksi kaivostoiminnan tai sadonkorjuun vaikutukset, vedenkäyttö viljelykasvien viljelyyn taikka tehotuotannon tai saasteen aiheuttama vahinko paikallisen luonnon monimuotoisuudelle.

Voimme kuluttajina kuitenkin muuttaa ympäristövaikutuksiamme esimerkiksi ostamalla kestävästi tuotettua puu- ja kuitutavaraa.

Luomutuotanto ja maata säästävä viljely kasvattavat suosiotaan ja menestystään koko maailmassa. Conservation Cotton Initiative -aloite on yksi esimerkki kestävästä tuotantomenetelmästä, jolla pienennetään paikalliseen ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

CottonInnovaatio: vaatetus

Conservation Cotton Initiative -aloite
Conservation Cotton Initiative Uganda (CCIU) -aloitteen käynnistäjiä ovat eettinen vaatealan yritys EDUN, Wildlife Conservation Society -järjestö ja Invisible Children -järjestö. Niiden tavoitteena oli perustaa Ugandaan kestäviä viljely-yhteisöjä.

”CCIU-aloite käynnistettiin Gulun alueella, joka on yksi Ugandan köyhimmistä alueista. Alue toipuu sisällissodasta, jonka vuoksi miljoonat joutuivat jättämään kotinsa. CCIU-ohjelma auttaa mailleen palaavia viljelijöitä tarjoamalla rahoitusta, työkaluja ja koulutusta kestävän puuvillaliiketoiminnan kehittämiseen”, kertoo EDUNin globaalin markkinoinnin johtaja Bridget Russo.

Viljelijät koulutetaan laajentamaan peltojaan kasvattamalla sekä ravintona käytettäviä viljelykiertokasveja, joilla he tyydyttävät perheidensä perustarpeet, että puuvillaa eli myyntilajiketta, jolle on kansainvälistä kysyntää. CCIUohjelmaan osallistuu tällä hetkellä 3 500 viljelijää, ja suunnitelmissa on nostaa tämä määrä 8 000:teen seuraavien kolmen vuoden aikana.

Yhteistyön tavoitteena on parantaa yhteisöjen toimeentuloa Afrikassa auttamalla viljelijöitä tuottamaan kestävästi maata säästävää puuvillaa.

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 32975 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100