Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Ympäristö-Signaalit - Ilma jota hengitämme / Signaalit 2011 / Artikkelit / Elämä keskinäisten yhteyksien maailmassa

Elämä keskinäisten yhteyksien maailmassa

Vaihda kieli
”… pelkästään 500 miljoonan eurooppalaisen tavoitteiden ja elämäntapojen aiheuttama yhteenlaskettu taakka on liian suuri puhumattakaan planeetallamme elävien monien miljardien muiden ihmisten oikeutetusta halusta jakaa sama elämäntapa… Meidän on muutettava eurooppalaisten kuluttajien käyttäytymistä, valistettava ihmisiä ja vaikutettava heidän tottumuksiinsa.” Janez Potočnik, ympäristöstä vastaava Euroopan komission jäsen (maaliskuu 2010)

 Image © EEA/John McConnico

Viisi vuotta sitten Itä-Kongossa Wailikalen alueella sijaitseva Bisie oli viidakkoa. Nyt viidakon tilalla on ahdas pikkukaupunki, joka on syntynyt kassiteriittilöydön seurauksena. Kassiteriitti on tinakiveä, joka on monien nykyaikaisten laitteiden virtapiireissä käytettävä tärkeä aine. Sitä on matkapuhelimessasi, kannettavassa tietokoneessasi, digitaalikamerassasi ja pelilaitteissa.

Kassiteriittia etsitään ahkerasti, ja se on hyvin arvokasta. Kuluttajaelektroniikan kysyntä onkin nostanut tinamalmin hinnan äkilliseen kasvuun. Financial Times-lehden mukaan sen hinta on noussut Lontoon metallipörssissä vuoden 2003 ja vuoden 2010 lopun välisenä aikana noin 5 000 dollarista yli 26 000 dollariin tonnilta.

Kongon metsien ja viidakoiden useille luonnonvaroille on nykyään suurta kysyntää, mutta Kongo pysyy silti hyvin köyhänä. Itä‑Kongossa on kuollut viimeisten 15 vuoden aikana yli 5 miljoonaa ihmistä useiden aseistautuneiden ryhmien välisessä sodassa. Lisäksi arviolta ainakin 300 000 naista on raiskattu.

Samaa on tapahtunut ennenkin Kongossa, jonka Belgian kuningas Leopold II alisti siirtomaaksi yli sata vuotta sitten. Kuningas nousi yhdeksi maailman rikkaimmista miehistä myymällä kongolaista kumia. Tämä tapahtui teollistumisen aikaan, kun nopeasti kasvava autoteollisuus oli riippuvainen kumista.

Luonnonvarojen pitkäaikainen kysyntämme ruokaa, vaatteita, asuntoja, kulkuvälineitä ja viihdettä varten kiihtyy, samalla kun tietyt luonnonvarat hupenevat kriittisen alhaisille tasoille.

Luonnonvaroihin kohdistuu myös uudenlaista kysyntää esimerkiksi kasvipohjaisten kemikaalien valmistuksen tai fossiilisia polttoaineita korvaavan biomassan käytön seurauksena. Hupenevien luonnonvarojen kasvava kysyntä viittaa vakaviin riskeihin Euroopan kehityksessä.

”Maailmankansalaisina Kongon väkivalta ja selkkauksia aiheuttavien mineraalien talteenotto koskettavat meitä kaikkia.”

Margot Wallström, selkkauksissa ilmenevää seksuaalista väkivaltaa käsittelevä YK:n pääsihteerin erityisedustaja.

Kehitystä kaikille

“Vuonna 2000 annettu vuosituhatjulistus oli kansainvälisen yhteistyön virstanpylväs. Se siivitti kehitystoimenpiteitä, jotka ovat parantaneet satojen miljoonien ihmisten elämää eri puolilla maailmaa. Kahdeksan vuosituhattavoitetta tarjoavat koko kansainväliselle yhteisölle perustan, jonka pohjalta tehdä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta köyhien elämää on parannettu sietämättömän hitaasti. Lisäksi ilmasto-, ruoka- ja talouskriisit murentavat joitakin kovalla vaivalla saavutettuja tuloksia.

Maailmalla on resurssit ja osaamista, joita se tarvitsee voidakseen varmistaa, että mahdollisuus vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen voidaan tarjota jopa köyhimmille maille ja muille maille, joiden kehittymistä sairaudet, maantieteellinen syrjäisyys tai sisäiset erimielisyydet hidastavat. Tavoitteiden saavuttaminen on meille kaikille kuuluva asia. Ellei niitä saavuteta, moninkertaistuvat maailmamme uhkakuvat, kuten epävakaus, epidemiat ja ympäristön rappeutuminen. Tavoitteiden saavuttaminen on oikotie kohti vakaampaa, oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa maailmaa.

Miljardit ihmiset odottavat kansainvälisen yhteisön toteuttavan vuosituhatjulistuksen upean vision. Pitäkäämme tämä lupaus.”

Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri, The Millennium Development Goals Report 2010 (Vuosituhattavoitteita koskeva raportti vuodelta 2010) (YK, 2010)

Eurooppa ja uusi valtatasapaino

2000-luvun edetessä yhä suurempi osa keskeisistä maailmanlaajuisista muutosvoimista jää eurooppalaisten vaikutusvallan ja -mahdollisuuksien ulkopuolelle. Tämä vaikuttaa resurssien saatavuuteen.

Maailmassa on havaittavissa monien tärkeiden resurssien, kuten ruoan, veden ja polttoaineiden, tarjontaan ja saatavuuteen liittyvää huomattavaa epävarmuutta. Kiinan, Intian, Brasilian ja muiden maiden resurssitarpeet voivat tulevina vuosina samaa luokkaa kuin Euroopan, mikä aiheuttaa entistä suurempia ympäristöön kohdistuvia paineita.

Muutamat kehittyvät kansakunnat käyvätkin kilpajuoksua kohti samanlaista taloudellista toimintaa kuin Euroopassa, ja niiden väestömäärät, kulutusmäärät ja tuotantokapasiteetit voivat ohittaa meidän väestömme, kulutuksemme ja tuotantomme. Niiden oikeutettu pyrkimys taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen johtaa maapallon raaka-ainevarantojen käytön kasvuun. Erityisesti Kiina on osoittanut olevansa mestari raaka-aineiden saatavuuden varmistamisessa eri maista ja eri alueilta.

Ihmisten määrä kasvaa, teknologia kehittyy ja valtioista riippumattomien yksityisten toimijoiden, kuten monikansallisten yhtiöiden, valta kasvaa. Koska kansainväliset ohjausjärjestelmät ovat heikot, nämä voimat uhkaavat kaikille maailmanlaajuisesti kuuluvaa vapautta käyttää luonnonvaroja ja varmistaa niiden saatavuus.

Globalisaatio: inhimillisen kehityksen kehys

Juuri globalisaatio tarjoaa luonteensa vuoksi mahdollisuuksia ja keinoja erilaisen lopputuloksen saavuttamiseen. Meille kaikille ratkaisevan tärkeiden asioiden tehokkaan ja oikeudenmukaisen globaalin hallinnan lähtökohdat ovat olemassa.

YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet ovat esimerkki maailmanlaajuisesta poliittisesta prosessista, joka tähtää oikeudenmukaiseen ja kestävään inhimilliseen kehitykseen.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on edistytty viimeisen vuoden aikana. Joulukuussa 2010 allekirjoitettu Cancúnin sopimus on ensimmäinen YK:n asiakirja, jossa tunnustetaan, että ilmaston lämpeneminen on pidettävä alle 2 °C:ssa esiteollisen ajan lämpötilaan nähden.

Sopimuksessa vahvistetaan, että kehittyneet maat – joiden teollisuustoiminta ja jalanjälki ovat saaneet ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aikaan – myöntävät kehitysmaille vuosittain 100 miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Sen nojalla perustetaan myös vihreä ilmastorahasto, jonka kautta suuri osa rahoituksesta kanavoidaan.

Innovaatiot, kuten niin sanottu ”REDD+”- mekanismi (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation), mahdollistavat toimet metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi kehitysmaissa. Yksikään näistä toimenpiteistä ei olisi mahdollinen ilman maailmanlaajuisia hallintarakenteita ja yhteistyöhenkeä.

Euroopan unioni pyrkii edistämään ratkaisujen etsimistä yhteistyössä yhteisiin haasteisiin ja tavoitteisiin. EU:n visio vuodesta 2020 sisältää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen perustuvan kasvun strategian.

Valtiosta riippumattomien toimijoiden kasvava rooli

Maailmanlaajuiset poliittiset prosessit ovat selvästikin tärkeässä osassa varmistettaessa, ettei talouskasvu tuhoa taustalla vaikuttavia luonnonjärjestelmiä. Globalisaation toisena pääpiirteenä on kuitenkin valtiosta riippumattomien toimijoiden merkityksen kasvu.

Monikansallisilla yrityksillä kuten matkapuhelin- ja tietoteknologiayhtiöillä voi myös olla oma tehtävänsä kestävässä kehityksessä. Ensimmäinen yhtiö, joka todistaa, ettei sen tuotteissa käytetä ”konfliktimineraaleja”, vaikuttaa myönteisesti monien elämään ja hyötyy valtavista markkinointimahdollisuuksista.

Meidän on sovellettava kohtaamiimme haasteisiin esimerkkejä alansa johtavien yhtiöiden innovatiivisesta tutkimuksesta ja kehityksestä. Meidän on hyödynnettävä kaikenlaisia käytettävissämme olevia ongelmanratkaisuvalmiuksia saadaksemme aikaan jatkuvaa kestävää kehitystä.

Myös me kansalaiset olemme niin ikään ryhtymässä toimiin – yksilöinä ja kansalaisjärjestöjen kautta. Jotkut meistä osoittavat mieltään kaduilla. Toiset käyttävät aikaansa ja energiaansa elintarvike- tai yhteisöaktivismiin. Monet muuttavat kulutusvalintojaan minimoidakseen ympäristövaikutukset ja taatakseen oikeudenmukaisen tuoton kehitysmaiden viljelijöille. Keskeistä on kuitenkin se, että globalisaatio vaikuttaa meihin kaikkiin ja samalla alamme huomata, ettemme ole voimattomia vaan voimme vaikuttaa asioihin.

Kehitä, luo uutta, tee työtä, kouluttaudu

Meidän on jatkettava kehittämistä, uuden luomista, työskentelyä ja itsemme kouluttamista ja meidän on oltava viisaampia käyttäessämme luonnonvaroja. Esimerkiksi vuosituhattavoitteiden ensimmäisenä, tärkeänä tavoitteena on turvata luonnonympäristö, josta kaikkein köyhimmät saavat päivittäisen elantonsa ja ovat siten riippuvaisia.

Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonvaroja on käytettävä tavalla, joka tarjoaa paikallisyhteisöille mahdollisuuden selviytyä, tuottaa tämän jälkeen hyötyä ja sen jälkeen edistystä. Tämä on yksi suurimmista maailmanlaajuisista haasteistamme. Asia käy ilmi myös seuraavasta luvusta, joka koskee resursseja ja Intian metsissä asuvia ihmisiä.

Tämä on haaste, jossa eurooppalaisilla on suuri rooli. Maailman luonnonvarojen kestävä käyttö tulee vaikuttamaan keskeisesti taloudellisen vaurauden oikeudenmukaisuuteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja ympäristön terveellisyyteen.

  • Voit lukea YK:n hiljattain julkaiseman raportin nimeltä Pathways to a Green Economy (Kohti vihreää taloutta) osoitteessa:
    www.unep.org/greeneconomy

Hands Innovaatio: mineraalit

Sormenjälkien otto
Tohtori Frank Melcher johtaa Hannoverissa Saksan liittovaltion luonnonvarojen ja geologian tutkimuslaitoksessa tutkimusryhmää, joka kehittää keinoa sertifioida elektroniikassa käytetyt mineraalit samalla tavalla kuin timantteja sertifioidaan. Kullakin mineraalilla on oma ”sormenjälkensä”, joka liittyy sen alkuperään.

”Otamme koltaanin ja kassiteriitin kaltaisten mineraalien sormenjäljet poraamalla näytteen läpi pienen reiän”, Melcher kertoo.

”Skannaamme sitten näytettä 2–3 tunnin ajan, minkä jälkeen analysoimme sen saadaksemme selville sen koostumuksen. Tästä syntyy sormenjälki – ja tämä on hyvin tyypillinen Bisien alueelle.

”Jokaisesta täällä tutkitusta murusesta saadaan selville muodostuman ikä – geologinen ikä – ja voidaan sanoa, tuleeko näyte Kongon demokraattisesta tasavallasta vai Mosambikista, koska tiedämme tarkkaan, miten vanhoja näiden näytteiden pitäisi olla.

”Raaka-aineet on siis mahdollista jäljittää teknisesti, mutta jäljitys on tehtävä ennen kuin ne sulatetaan metalleiksi”, hän kertoo.

Melcherin työ perustuu Saksan ja Kongon hallitusten yhteistyösopimuksiin, jotka koskevat Kongon demokraattisen tasavallan luonnonvara-alan avoimuuden ja valvonnan lisäämiseen tähtäävää hanketta. Työ käynnistettiin vuonna 2009 ja sillä autetaan Kongon demokraattisen tasavallan kaivosministeriötä ottamaan käyttöön tinaa, volframia, tantaliittia ja kultaa koskeva mineraalien sertifiointijärjestelmä.

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33063 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100