Kohti vihreää taloutta

Vaihda kieli
Article Julkaistu 11.09.2014 Viimeksi muokattu perjantai 22. huhtikuuta 2016, 11.32
Elämänlaatumme, terveytemme ja työpaikkamme ovat kaikki riippuvaisia ympäristöstä. Tapa ja vauhti, joilla kulutamme tällä hetkellä luonnonvaroja, uhkaavat kuitenkin heikentää hyvinvointiamme ja luonnon valmiuksia huolehtia meistä. Meidän on muutettava perinpohjaisesti tuotanto-, kulutus- ja elintapojamme. Talouden viherryttäminen on aloitettava jo tänään.

 Image © Gülcin Karadeniz

Maapallon luonnonvarat ovat rajalliset. Nykyisellään irrotamme ja käytämme luonnonvaroja enemmän kuin maapallo voi kestävästi tuottaa niitä. Luonnonvaroja tarvitaan tuotantoa ja kulutusta varten. ja Samalla ne luovat vaurautta ja työpaikkoja sekä edistävät elämänlaatuamme ja hyvinvointiamme.

Kaikki ympärillämme on peräisin luonnosta. Muodossa tai toisessa kodit, autot, polkupyörät, ruoka, vaatteet ja energia ovat olleet ja ovat edelleen osa ympäristöä. Hankimme raaka-aineita, jalostamme niitä ja käytämme niitä yhteisöjemme rakentamiseen. Tämä yhteys ympäristöön ja riippuvuus ympäristöstä ovat aina olleet olennaisen tärkeitä olemassaolomme kannalta.

Luonnonvarojen kulutuksella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Ympäristöön kohdistuva paine on niin suuri, että se vaarantaa ympäristön valmiudet turvata tulevaisuutemme.

Toimintamme seurauksena ilmakehään vapautuu saasteita ja valtameriin päätyy muovia. Ekosysteemit muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin, jopa luonnottomalla vauhdilla. Lisääntynyt kaupankäynti levittää uusille alueille lajeja, jotka voivat vallata kokonaisia ekosysteemejä. Ilmastonmuutos muuttaa sademääriä. Sadoista tulee epäluotettavampia, mikä nostaa ruoan hintaa. On selvästi nähtävissä, että tietyt alueet ja maat ovat muita haavoittuvampia näille vaikutuksille. Monet ympäristövaikutuksista, esimerkiksi ilmansaasteet, vaikuttavat kuitenkin meihin kaikkiin, joskin vaihtelevassa määrin.

Tulevaisuuden paineet patistavat meitä ryhtymään toimiin jo nyt

Nykyiset kulutus- ja tuotantomäärät ovat jo kestämättömiä ympäristön kannalta. Maapallolla on yli 7 miljardia ihmistä, ja väestömäärän ennakoidaan kasvavan noin 9 miljardiin vuosisadan puoliväliin mennessä. Miljardit ihmiset elävät edelleen köyhyydessä ja tavoittelevat korkeampaa elintasoa.

Luonnonvarojen käyttö heikentää ja vähentää sitä luonnon pääomaa, joka on käytettävissä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseen. Tämä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että tarvitsemamme ruoan tuottamiseksi on tulevaisuudessa käytettävissä henkeä kohden aiempaa vähemmän maata ja makeaa vettä.

Jotta voimme turvata elämänlaadun ja hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen, meidän on muutettava taloutta vihreämmäksi. Muutos on aloitettava jo tänään. Mutta miten tämä tavoite voidaan saavuttaa? Miten taloutta voidaan muuttaa siten, että ympäristöä pystytään suojelemaan samalla kun elämänlaatu turvataan?

Euroopan resurssitehokkuuden lisääminen

Ensinnäkin taloudesta on saatava aiempaa resurssitehokkaampi. Meidän on käytännössä saatava enemmän irti vähemmästä. Hankittujen ja käytettyjen resurssien määrää on vähennettävä.

Vaikka on tärkeää vähentää uusien materiaalien käyttöä tuotantoprosessissa ja tehostaa näitä prosesseja, tämä on vain tarinan toinen puoli. Lisäksi on vähennettävä kaikissa tuotanto- ja kulutusvaiheissa syntyvää materiaalihukkaa ja jätettä.

Talouden muuttaminen on mahdollista, mutta se edellyttää toimia ja sitoutumista useiden vuosikymmenten ajan. Eurooppa on jo saavuttanut merkittäviä hyötyjä lisäämällä resurssitehokkuuttaan. Näitä toimia tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää.

EU:ssa on jo otettu käyttöön monia erilaisia strategioita ja lainsäädäntöä, kuten Eurooppa 2020 -strategia, lippulaivahanke "Resurssitehokas Eurooppa", jätepuitedirektiivi ja seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma. Niillä pyritään kehittämään keskeisten taloudellisten toimintojen kestävyyttä ympäristön kannalta pitkällä aikavälillä.

Tällaisten toimintaperiaatteiden täysimääräinen toteuttaminen tarjoaisi monenlaisia hyötyjä. Tuotosta kohti käytettäisiin vähemmän resursseja, mikä taas auttaisi suojelemaan ja säilyttämään ympäristöä. Samanaikaisesti talous hyötyisi perustavanlaatuisista innovaatioista ja eurooppalaisten yritysten parantuneesta kilpailukyvystä.

Street market

(c) Gülcin Karadeniz

Jätteiden vähentäminen

Otetaan esimerkiksi ruokajäte. Koko maailmassa 30–50 prosenttia ruoasta arvioidaan päätyvän jätteeksi. Pelkästään EU:ssa ruokajätettä syntyy vuosittain lähes 90 miljoonaa tonnia, mikä on lähes 180 kg henkeä kohden.

Ruokajätettä syntyy kaikissa tuotanto- ja kulutusketjun vaiheissa. Jokaista käyttämättä jäävää elintarviketta kohti tuhlaamme sen tuotannossa käytettyä energiaa, vettä, työvoimaa ja maata. Luontoon pääsevät kasvihuonekaasut ja lannoitteet jouduttavat ympäristön pilaantumista.

Voisimmeko muuttaa ruokajärjestelmää ruokajätteen ehkäisemiseksi siten, että kuluttajat, supermarketit ja ruoantuottajat kaikki tekisivät työtä sen hyväksi, että tuotamme, myymme ja ostamme vain sen, mikä myös syödään?

Voisimmeko hyödyntää käytöstä poistettuja tuotteita – yhden tuotantoprosessin ylijäämää – panoksina toisessa tuotantoprosessissa? Voisimmeko luoda kiertotalouden, jossa hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän? Parantunut yhdyskuntajätehuolto osoittaa, että kierrätyksestä voidaan saada suunnattomasti hyötyä sekä talouden että ympäristön kannalta.

Koko Euroopan ja viime kädessä maailman talouden viherryttäminen on suunnaton tehtävä. Se edellyttää resurssien kestävää käyttöä elämämme jokaisella osa-alueella.

Ekoinnovaatiohankkeet, uusiutuvat luonnonvarat ja tutkimus yleisesti ovat kaikki erittäin tärkeässä roolissa, kun suunnitellaan parempia tuotteita ja prosesseja sekä vähennetään jätettä. Liike-elämä voisi yhteistyössä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ottaa käyttöön kestäviä ratkaisuja jo ennen kuin niistä tulee valtavirtaa. Voisimmeko esimerkiksi luoda järjestelmän, jossa tuotteita, kuten työkaluja ja autoja, vuokrataan ja lainataan niiden omistamisen sijaan? Tällöin näitä tuotteita tarvittaisiin vähemmän tarpeidemme täyttämiseen.

Me, kuluttajat...

Meidän on tehtävä taloudesta aiempaa resurssitehokkaampi ja vähennettävä siitä syntyvän jätteen – tai hävikin – määrää. Talous tarjoaa meille välineitä tästä tuhlauksesta aiheutuvien kustannusten ja vahinkojen arvioimiseen. On esitetty ehdotuksia siitä, miten ympäristöhuolenaiheet voidaan sisällyttää taloudelliseen päätöksentekoon. Tarvitsemme kuitenkin myös lisää innovaatioita ja tutkimusta. Pitkän aikavälin lähestymistavan kehittäminen on ehdottoman tärkeää.

Kuluttajina meillä kaikilla on oma roolimme vihreään talouteen siirtymisen tukijoina. Kuluttajakäyttäytymiseemme vaikuttavat voimakkaasti kanssaihmiset sekä sosiaalinen ympäristö, mielihalumme ja käytettävissä olevat vaihtoehdot. Historian saatossa kulutusmallit ovat muuttuneet jatkuvasti. Voimme hyödyntää tätä joustavuutta omaksi eduksemme ja ohjata käyttäytymistämme ympäristön kannalta kestävään suuntaan.

Tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta terveytemme ja hyvinvointimme ovat riippuvaisia ympäristöstä. Ympäristön hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen etu.

Tämä Ympäristösignaalit 2014 –raportti tarkastelee lähemmin edellä mainittuja kysymyksiä.

Hans Bruyninckx

Hans Bruyninckx
Johtaja

Asiaan liittyvää sisältöä

Geographic coverage

Europe
tallenna toimenpiteet
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100