Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Ympäristö-Signaalit - Ilma jota hengitämme / Signaalit 2013 / Haastattelu / Dublinissa torjutaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksia

Dublinissa torjutaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksia

Vaihda kieli
Martin Fitzpatrick on Dublinin kaupunginvaltuuston ilmanlaadun seuranta- ja meluyksikön johtava ympäristöterveysviranomainen. Hän toimii myös Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston ja Euroopan ympäristökeskuksen johtaman ilmanlaadun parantamista koskevan pilottihankkeen yhteyshenkilönä Dublinissa. Kysyimme häneltä, miten Dublin ratkaisee huonoon ilmanlaatuun liittyviä terveysongelmia.

 Image © The Science Gallery

Mitä Dublinissa ja Irlannissa tehdään ilmanlaadun parantamiseksi?

Mielestämme olemme hoitaneet ilmanlaatuun liittyviä kysymyksiä erittäin hyvin suuremmissa kaupungeissa. Yksi hyvä esimerkki tästä on bitumisen polttoaineen markkinoinnin ja myynnin kieltäminen Dublinissa vuonna 1990. Lääketieteen alan tutkijakollegat tutkivat kyseisen päätöksen vaikutuksia ja havaitsivat, että Dublinissa on vuodesta 1990 lähtien vältetty vuosittain 360 ehkäistävissä olevaa kuolemaa.

Keskikokoisten kaupunkien ilmanlaatu on kuitenkin edelleen heikko, ja viranomaiset valmistelevat nyt uutta lainsäädäntöä puuttuakseen tähän siten, että bitumisen polttoaineen myyntikielto laajennetaan koskemaan myös pieniä kaupunkeja.

Irlannissa ilmanlaatua ja siihen liittyviä sektoreita käsittelevä virallinen elin on ympäristö-, kunta- ja paikallishallintoministeriö. Ministeriön operatiivisesta toiminnasta vastaa Irlannin ympäristönsuojeluvirasto. Ministeriön ja viraston välillä on selkeä vastuunjako sen suhteen, miten ohjeet välitetään paikallisille viranomaisille.

Millaisia terveyteen liittyviä haasteita Dublinin kaupunginhallituksella on ratkaistavanaan? Miten niihin käydään käsiksi?

Dublin muistuttaa muita Euroopan unionin suurkaupunkeja pienoiskoossa. Ongelmissa, joihin haetaan ratkaisua, on paljon yhteisiä piirteitä. Liikalihavuus, syöpä ja sydän- ja verisuoniongelmat ovat suurimmat kansanterveydelliset ongelmat EU:ssa ja myös Irlannissa.

Kaupunginvaltuusto on todennut, että suuri osa sen tekemästä työstä on kansanterveydellisesti tärkeää. Yhtenä esimerkkinä kannattaa mielestäni nostaa esiin hanke, jossa yhdistimme ilmanlaadun ja kansalaisten osallistumisen. Hanke toteutettiin useita vuosia sitten yhdessä EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa. "People Project" ‑nimisessä hankkeessa käytiin läpi kuusi eurooppalaista kaupunkia ja tarkasteltiin bentseeniä, joka on syöpää aiheuttava ilmansaaste. Kun vapaaehtoisia oli kansallisen radio-ohjelman kautta ilmoittautunut jopa enemmän kuin tarvitsimme, teimme heistä käveleviä ja puhuvia ilmanlaadun tarkkailijoita. He kantoivat bentseenirintamerkkejä voidakseen seurata altistumistaan bentseenille yhden tietyn päivän aikana. Sen jälkeen tarkastelimme ilmanlaatua ja sitä, miten ihmisten päivittäinen toiminta vaikutti heidän terveyteensä.

Kaikki vapaaehtoiset saivat palautetta tuloksistaan. Eräs tähän hankkeeseen liittyvä erikoinen yksityiskohta oli hämmentävä tieto siitä, että mikäli haluaa vähentää altistumistaan syöpää aiheuttavalle polysykliselle aromaattiselle hiilivedylle, ei kannata paistaa pekonia! Eräs vapaaehtoinen, joka työskenteli paikallisen kahvilan pekonigrillin äärellä, altistui kyseiselle aineelle todella voimakkaasti.

Vakavan tästä tapauksesta tekee se, että meidän on tarkasteltava sekä sisä- että ulkoilman saasteiden yhteisvaikutusta.

Voitteko antaa esimerkin aloitteista, joita Irlannissa on tehty sisäilman laadun parantamiseksi?

Yksi esimerkki erottuu selkeästi joukosta: vuoden 2004 tupakointikielto. Irlanti kielsi ensimmäisenä maailmassa tupakoinnin työpaikoilla. Kiellon ansiosta pystyimme kiinnittämään huomiota työperäistä altistumista koskevaan ongelmaan ja samalla parantamaan ilmanlaatua.

Eräs mielenkiintoinen huomio on se, että tästä kiellosta kärsi eräs toimiala, jota olisi kenties ollut hieman vaikea ennakoida, nimittäin kemialliset pesulat. Niiden liiketoiminta on supistunut vuodesta 2004 pelkästään tupakointikiellon takia. Toisinaan vaikutuksia voi siis olla mahdotonta ennakoida.

Miten organisaationne hoitaa tiedottamisen kansalaisille?

Kansalaisille tiedottaminen on olennainen osa aloitteitamme ja päivittäistä toimintaamme. Dublinin kaupunginvaltuusto laatii vuosikertomuksia, joissa esitetään yhteenveto edellisen vuoden ilmanlaadusta. Kaikki raportit voi lukea internetissä. Lisäksi Irlannin ympäristönsuojeluvirastolla on ilmanlaadun seurantaverkosto, josta jaetaan tietoa paikallisille viranomaisille ja kansalaisille.

Toinen nimenomaan Dublinia koskeva esimerkki on tänä vuonna käynnistetty Dublinked-hanke, jossa kerätään kaupunginvaltuuston hallussa olevaa tietoa ja annetaan sitä yleisön saataville. Tämä tieto voi olla paikallisten viranomaisten, kaupungissa palveluja tarjoavien yksityisyritysten ja asukkaiden tuottamaa. Euroopan komissio toteaa tiedonannossaan vuodelta 2009, että julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytön arvoksi on arvioitu 27 miljardia euroa. Tämä on yksi kaupunginhallituksen aloitteista talouskasvun saamiseksi uudelleen käyntiin.

Dublin osallistuu yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa ilmanlaatua koskevaan pilottihankkeeseen. Miten Dublin tuli siihen mukaan?

Dublinin kaupunginvaltuusto tuli mukaan saatuaan kutsun Euroopan ympäristökeskukselta ja Euroopan komissiolta. Mielestämme hanke antoi mahdollisuuden jakaa hyvien käytäntöjen malleja ja oppia jakamalla tärkeitä kokemuksia.

Hankkeen kautta havaitsimme, miten pitkälle muut olivat edistyneet päästökartoitusten tekemisessä ja oman ilmanlaatumallinsa kehittämisessä. Se onkin kannustanut Dublinin kaupunginvaltuustoa etenemään näissä tehtävissä. Mielestämme ei kuitenkaan olisi järkevää rahankäyttöä, jos vain kaupunginvaltuusto pohtisi päästökartoitusta ja ilmanlaatumallin laatimista. Niinpä ryhdyimme yhdessä Irlannin ympäristönsuojeluviraston kanssa pohtimaan sellaisen kansallisen mallin kehittämistä, jota voitaisiin hyödyntää myös eri alueilla. Sen jälkeen aloimme kehitellä sitä.

Martin FitzpatrickMartin Fitzpatrick on Dublinin kaupunginvaltuuston ilmanlaadun seuranta- ja meluyksikön johtava ympäristöterveysviranomainen

Ilmanlaatulainsäädännön täytäntöönpanon pilottihanke

Ilmanlaatulainsäädännön täytäntöönpanoa koskevassa pilottihankkeessa kaupungit kaikkialta Euroopasta pyrkivät yhdessä saamaan paremman käsityksen kaupunkien vahvuuksista, haasteista ja tarpeista, jotka koskevat EU:n ilmanlaatulainsäädännön täytäntöönpanoa ja yleisiä ilmanlaatukysymyksiä. Pilottihankeen toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto ja Euroopan ympäristökeskus. Hankkeeseen osallistuvat muun muassa Antwerpen, Berliini, Dublin, Madrid, Malmö, Milano, Pariisi, Ploiești, Plovdiv, Praha ja Wien. Hankkeen tulokset julkaistaan myöhemmin vuonna 2013.

Lisätietoja

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet
Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33216 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100