Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Signaalit - Hyvinvointi ja ympäristö / Signaalit 2013 / Artikkelit / Tiede, politiikka ja kansalaiset yhteistyössä

Tiede, politiikka ja kansalaiset yhteistyössä

Vaihda kieli
Ilmakehä, säätyypit ja niiden kausivaihtelut ovat jo kauan kiehtoneet ihmistä ja olleet havainnoinnin kohteena. Neljännellä vuosisadalla eaa. filosofi Aristoteles esitti tutkielmassaan "Meteorologia" havaintojaan paitsi säätyypeistä, myös geotieteestä yleensä. Ilma symbolisoi tyhjyyttä aina 1600-luvulle saakka. Ilman oletettiin olevan painotonta, kunnes Galileo Galilei todisti tieteellisesti, että ilma painaa.

 Image © Tamas Parkanyi

Ihminen on vaikuttanut toiminnallaan teollisesta vallankumouksesta lähtien yhä vakavammin maapallon ekosysteemiin. Tämä on johtanut muun muassa ilman saastumiseen.

Tamas Parkanyi, Unkari (ImaginAIR)

Nykyään tietomme ja ymmärryksemme ilmakehästä ovat huomattavasti laajemmat. Ilmanlaadun mittausasemat selvittävät muutamassa minuutissa ilman kemiallisen koostumuksen mittauspaikoissa sekä sen yhteyden pitkän aikavälin trendeihin. Myös yleiskuva Eurooppaa rasittavien ilmansaasteiden syntypaikoista on paljon selkeämpi. Yksittäisistä teollisuuslaitoksista ilmaan pääsevien saasteiden määrä voidaan arvioida. Samoin voidaan ennakoida ilman liikkeet ja seurata niitä sekä antaa niitä koskevia tietoja välittömästi ja veloituksetta. Tieto ilmakehästä ja siinä tapahtuvasta kemiallisesta vuorovaikutuksesta on kasvanut valtavasti Aristoteleen ajoista.

Ilmakehä on monitahoinen ja dynaaminen. Ilma liikkuu siinä maailmanlaajuisesti ja niin myös sen sisältämät saasteet. Autojen pakokaasupäästöt kaupunkialueilla, metsäpalot, maatalouden ammoniakkipäästöt, eri puolilla maailmaa sijaitsevat kivihiilivoimalat ja jopa tulivuorenpurkaukset vaikuttavat hengitysilman laatuun. Toisinaan saastelähteet sijaitsevat tuhansien kilometrien päässä sieltä, missä ne aiheuttavat vahinkoja.

Tiedossa on myös se, että huono ilmanlaatu voi vaikuttaa ratkaisevasti terveyteen ja hyvinvointiin sekä ympäristöön. Ilmansaasteet voivat aiheuttaa ja pahentaa hengityselinsairauksia, vahingoittaa metsiä, happamoittaa maaperää ja vesistöjä, pienentää satoja ja rapauttaa rakennuksia. Monien ilmansaasteiden on myös havaittu pahentavan ilmastonmuutosta, joka taas puolestaan vaikuttaa ilmanlaatuun tulevaisuudessa.

Corn

(c) Gülçin Karadeniz

Poliittiset toimet ovat parantaneet ilmanlaatua, mutta...

Kasvava tieteellinen näyttö, suuren yleisön vaatimukset ja uudistunut lainsäädäntö ovat parantaneet ilmanlaatua Euroopassa huomattavasti viimeisten 60 vuoden aikana. Monien ilmansaasteiden, kuten rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja bentseenin, pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi. Lyijypitoisuudet ovat laskeneet selvästi alle lainsäädännössä vahvistettujen rajojen.

Kehityksestä huolimatta ilmanlaatu Euroopassa ei ole vielä lainsäädännön edellyttämällä tai kansalaisten toivomalla tasolla. Hiukkaset ja otsoni ovat nykyään Euroopan kaksi merkittävintä saastetta, jotka aiheuttavat vakavia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Nykyinen lainsäädäntö ja ilmanlaatutoimenpiteet kohdistuvat tiettyihin sektoreihin, prosesseihin, polttoaineisiin ja saasteisiin. Jotkin näistä laeista ja toimenpiteistä rajoittavat saasteiden määrää, joita mailla on lupa päästää ilmakehään. Jotkin toimenpiteet puolestaan pyrkivät vähentämään väestön altistumista haitallisille saastepitoisuuksille rajoittamalla korkeita pitoisuuksia eli tietyn ilmansaasteen pitoisuutta tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana.

Huomattava osa EU-maista ei ole onnistunut päästötavoitteissaan yhden tai useamman lainsäädännön piiriin kuuluvan ilmansaasteen (erityisesti typen oksidien) osalta. Myös saastepitoisuudet asettavat haasteita. Monilla kaupunkialueilla on lainsäädännössä vahvistettuja raja-arvoja suuremmat hiukkasten ja typpioksidin sekä alailmakehän otsonin pitoisuudet.

Parannuksia tarvitaan edelleen

Tuoreimpien mielipidetutkimusten mukaan eurooppalaiset ovat selvästi huolestuneita ilmanlaadusta. Lähes viidesosa heistä sanoo kärsivänsä hengitysongelmista, joista kaikki eivät välttämättä liity huonoon ilmanlaatuun. Neljä viidesosaa on sitä mieltä, että EU:n pitäisi ehdottaa lisätoimenpiteitä Euroopan ilmanlaatuongelmien käsittelemistä varten.

Kolme viidesosaa vastanneista myös katsoo, etteivät he saa tietoa maansa ilmanlaatuun liittyvistä asioista. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta vain alle 20 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että ilmanlaatu on parantunut Euroopassa. Yli puolet eurooppalaisista ajattelee ilmanlaadun tosiasiassa huonontuneen viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Ilmanlaatukysymyksistä tiedottaminen on olennaisen tärkeää. Se voi auttaa sekä ymmärtämään paremmin Euroopan nykyistä ilmanlaatua että vähentämään korkeille ilmansaastepitoisuuksille altistumisen vaikutuksia. Joillekin ihmisille, joiden perheenjäsenet kärsivät hengityselinsairauksista tai sydän- ja verisuonisairauksista, oman kaupungin ilmansaastetiedot tai tarkkojen ja ajankohtaisten tietojen saatavuus voivat olla päivän tärkeimpiä kysymyksiä.

People on the street

(c) Valerie Potapova | Shutterstock

Saatava hyöty on merkittävää

Tänä vuonna Euroopan unioni aloittaa tulevan ilmanlaatupolitiikkansa suunnittelun. Tehtävä ei ole helppo. Se edellyttää yhtäältä ilmansaasteiden kansanterveydelle ja ympäristölle aiheuttamien vaikutusten minimointia. Näiden vaikutusten kustannukset arvioidaan huomattavan suuriksi.

Toisaalta Euroopan ilmanlaadun parantamisessa ei voida turvautua hätäratkaisuihin. Se edellyttää monien eri lähteistä peräisin olevien saasteiden torjumista pitkällä aikavälillä. Se edellyttää myös suurempaa talouden rakennemuutosta kohti ympäristöystävällisempiä kulutustottumuksia ja tuotantomenetelmiä.

Tieteellisen näytön mukaan jopa hyvin pienet ilmanlaadun parannukset – varsinkin tiheään asutuilla alueilla – saavat aikaan sekä terveyshyötyä että kustannussäästöjä. Hyötyä saadaan esimerkiksi kansalaisten elämänlaadun parantuessa, kun saasteperäiset sairaudet vähenevät, tuottavuus kasvaa sairauspäivien vähetessä ja yhteiskunnalle aiheutuu vähemmän sairauskuluja.

Tutkimusten mukaan ilmansaasteiden torjuntatoimista voi olla monenlaista hyötyä. Esimerkiksi osa kasvihuonekaasuista on myös yleisiä ilmansaasteita. Varmistamalla, että ilmastopolitiikka ja ilmanlaatupolitiikat tukevat toisiaan, voidaan samanaikaisesti edistää ilmastonmuutoksen torjumista ja ilmanlaadun parantamista.

Ilmanlaatua voidaan kohentaa myös parantamalla ilmanlaatusäädösten täytäntöönpanoa. Usein paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat politiikan toteuttamisesta ja ratkaisevat huonon ilmanlaadun aiheuttamia päivittäisiä haasteita. Ne ovat usein ilmansaasteista kärsiviä kansalaisia lähinnä olevia viranomaisia. Varsinkin paikallisviranomaisilla on runsaasti tietoa ja konkreettisia ratkaisuja ilmansaastumisen torjumiseksi omalla alueellaan. On ratkaisevan tärkeää saada nämä paikallisviranomaiset vastaamaan yhteistyössä haasteisiin, jakamaan ideoita ja etsimään ratkaisuja. Näin ne saavat uusia keinoja saavuttaa lainsäädännössä annetut tavoitteet, parantaa kansalaisille suunnattua tiedotusta ja lopulta vähentää ilmansaasteiden terveysvaikutuksia.

Nyt on ratkaistava, miten jatketaan aiempaa parempien tietojen muuntamista paremmiksi toimintatavoiksi ja terveystuloksiksi. Mitä voimme tehdä vähentääksemme ilmansaastumisen vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön? Mitkä ovat parhaat käytettävissä olevat vaihtoehdot ja kuinka ne toteutetaan?

Juuri tällaisina hetkinä tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja kansalaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä näiden kysymysten ratkaisemiseksi, jotta voimme parantaa ilmanlaatua Euroopassa entisestään.

Professori Jacqueline McGlade
Johtaja

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33045 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100