Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sisäilman laatu

Vaihda kieli
Monet saattavat viettää päivittäin jopa 90 prosenttia ajastaan sisällä – kotona, työssä tai koulussa. Myös hengittämämme sisäilman laatu vaikuttaa suoraan terveyteemme. Miten sisäilman laatu määräytyy? Onko ulko- ja sisäilman saasteilla mitään eroa? Miten sisäilman laatua voidaan parantaa?

 Image © Jose AS Reyes | Shutterstock

Monet saattavat yllättyä kuullessaan, että ilma tavanomaisesti liikennöidyllä kaupungin kadulla saattaa itse asiassa olla puhtaampaa kuin oman olohuoneen sisäilma. Tuoreiden tutkimusten mukaan joidenkin haitallisten ilmansaasteiden pitoisuudet voivat olla korkeammat sisällä kuin ulkona. Aikaisemmin sisäilman saasteisiin kiinnitettiin huomattavasti vähemmän huomiota kuin ulkoilman saasteisiin, varsinkin teollisuuden ja liikenteen päästöjen aiheuttamiin ilmansaasteisiin. Viime vuosina sisäilman saasteille altistumisen aiheuttamat vaarat ovat kuitenkin käyneet selvemmin ilmi.

Kuvittele vastamaalattua taloa, joka on sisustettu uusilla huonekaluilla. Tai työpaikkaa, jossa puhdistusaineet tuoksuvat voimakkaasti. Kotien, työpaikkojen ja muiden julkisten tilojen ilmanlaadussa on huomattavia eroja, jotka johtuvat rakennusmateriaaleista, siivousaineista, tilojen käyttötarkoituksesta sekä käyttötavasta ja tuuletuksesta.

Huono sisäilman laatu voi olla erityisen haitallista riskiryhmille, kuten lapsille, vanhuksille sekä sydän- ja verisuonitaudeista ja kroonisista hengityselinsairauksista kärsiville, esimerkiksi astmaatikoille.

Tärkeimpiä saasteita sisäilmassa ovat muun muassa radon, joka on maaperässä muodostuva radioaktiivinen kaasu, tupakansavu, polttoaineen palaessa muodostuvat kaasut tai hiukkaset, kemikaalit ja allergeenit. Hiilimonoksidia, typpidioksideja, hiukkasia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä on sekä ulkona että sisällä.

Apua poliittisista toimista

Jotkut sisäilman saasteet ja niiden terveysvaikutukset tunnetaan paremmin ja ne saavat enemmän julkista huomiota kuin muut. Yksi niistä on julkisten tilojen tupakointikielto.

Monissa maissa tupakointikiellot erilaisilla julkisilla paikoilla aiheuttivat varsin paljon kiistaa ennen sitä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa. Esimerkiksi vain päiviä ennen tupakointikiellon voimaantuloa Espanjassa tammikuussa 2006 maassa syntyi kasvavaa liikehdintää monien puolustaessa omasta mielestään heille kuuluvaa oikeutta tupakoida julkisissa sisätiloissa. Kielto on kuitenkin myös lisännyt yleistä tietoisuutta. Kiellon voimaantulon jälkeisinä päivinä haki päivittäin 25 000 espanjalaista lääketieteellistä apua tupakoinnin lopettamiseen.

Yleinen mielipide tupakoinnista julkisilla paikoilla ja julkisissa liikennevälineissä on muuttunut paljon. Monet lentoyhtiöt alkoivat kieltää tupakoinnin lyhyen matkan lennoilla 1980-luvulla ja sen jälkeen pitkän matkan lennoilla 1990-luvulla. Euroopassa pidetään nykyään täysin mahdottomana ajatuksena sallia tupakoimattomien altistuminen ympäristön tupakansavulle julkisessa liikenteessä.

Nykyisin monissa maissa, mukaan lukien kaikki EEA-maat, on annettu lainsäädäntöä tupakoinnin rajoittamiseksi tai kieltämiseksi julkisissa sisätiloissa. Annettuaan joukon ei-sitovia päätöslauselmia ja suosituksia myös Euroopan unioni antoi vuonna 2009 päätöslauselman, jossa vaadittiin EU:n jäsenvaltioita säätämään ja panemaan täytäntöön lakeja kansalaisten suojelemiseksi kokonaan altistumiselta tupakansavulle ympäristöstä.

Tupakointikiellot näyttävät parantaneen sisäilman laatua. Ympäristön tupakansavun aiheuttamat saasteet ovat vähenemässä julkisilla paikoilla. Esimerkiksi Irlannin tasavallassa ilmansaasteiden mittaukset Dublinin julkisilla paikoilla ennen tupakointikiellon voimaantuloa ja sen jälkeen osoittivat joidenkin ympäristön tupakansavun sisältämien ilmansaasteiden vähentyneen 88 prosenttia.

Ulkoilman saasteiden tavoin myöskään sisäilman saasteiden vaikutukset eivät rajoitu vain terveyteemme. Ne aiheuttavat myös suuria taloudellisia kustannuksia. Yksistään altistumisen ympäristön tupakansavulle työpaikoilla EU:ssa arvioitiin aiheuttavan yli 1,3 miljardin euron välittömät sairaanhoitokustannukset ja yli 1,1 miljardin euron tuottavuuden menetyksestä johtuvat välilliset kustannukset vuonna 2008.

Sisäilman saasteet

Sisäilman saasteet eivät ole pelkkää tupakansavua

Tupakointi ei ole ainoa sisäilman saasteiden lähde. Erik Lebret Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristölaitoksesta (Rijksinstituut voor Volksgezondheid en Milieu, RIVM) toteaa seuraavaa: "Ilmansaasteet eivät lopu kotiovellemme. Useimmat ulkoilman saasteet tunkeutuvat koteihimme, jossa vietämme suurimman osan ajasta. Sisäilman laatuun vaikuttavat monet muut tekijät, kuten ruoanlaitto, puu-uunit, kynttilöiden tai suitsukkeiden poltto, kulutustavaroiden kuten vahojen ja pintojen puhdistamiseen tarkoitettujen kiillotteiden käyttö, rakennusmateriaalit kuten vanerin sisältämä formaldehydi ja monien materiaalien sisältämät paloa hidastavat aineet. Lisäksi maaperästä ja rakennusmateriaaleista erittyy radonia."

Euroopan maat yrittävät poistaa osan näistä sisäilman saastelähteistä. "Yritämme korvata useampia myrkyllisiä aineita vähemmän myrkyllisillä tai kehittää päästöjä vähentäviä prosesseja esimerkiksi vanerin formaldehydipäästöjen vähentämiseksi. Toinen esimerkki on tiettyjen radonia erittävien materiaalien käytön vähentäminen seinien rakentamisessa. Näitä materiaaleja käytettiin aikaisemmin, mutta niiden käyttöä on sittemmin rajoitettu", lisää Lebret.

Lakien säätäminen ei ole ainoa tapa parantaa hengitysilman laatua; voimme kaikki tehdä asioita ilman hiukkas- tai kemikaalipitoisuuksien valvomiseksi ja vähentämiseksi sisätiloissa.

Pienet asiat, kuten suljettujen tilojen tuuletus, voivat auttaa parantamaan ympäristön ilmanlaatua. Joillakin hyvää tarkoittavista toimistamme voi kuitenkin käytännössä olla päinvastainen vaikutus. Lebret toteaa: "Meidän pitäisi tuulettaa, mutta ei liikaa, sillä silloin energiahävikki on huomattava. Se lisää lämmittämistä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sen seurauksena ilmansaasteet lisääntyvät. Meidän pitäisi ajatella, että kyse on resurssiemme yleisesti järkevämmästä käytöstä."

Lisätietoja

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33039 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100