Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Ympäristö-Signaalit - Ilma jota hengitämme / Signaalit 2013 / Artikkelit / Ilmanlaatua koskevan tiedon lisääminen

Ilmanlaatua koskevan tiedon lisääminen

Vaihda kieli
Tieto ja ymmärrys ilman saastumisesta lisääntyvät joka vuosi. Käytössä on laajentuva mittausasemaverkosto, joka välittää tietoa monista erilaisista ilmansaasteista. Näitä tietoja täydennetään ilmanlaatumalleilla. Nyt onkin varmistettava, että tutkimustietoa ja toimintalinjoja kehitetään rinnakkain.

 Image © Gülcin Karadeniz

On tärkeää tietää, mitä tapahtuu kaupungissa, maassa ja maailmassa, jossa elämme.

Bianca Tabacaru, Romania (ImaginAIR)

Kaupunkialueiden vilkkaasti liikennöityjen teiden lähistölle tai yleisiin puistoihin sijoitettuja ilmanlaadun mittausasemia ei välttämättä huomaa. Nämä tylsännäköiset laatikot kuitenkin sisältävät laitteita, jotka ottavat säännöllisesti näytteitä sijaintipaikan ilmasta, mittaavat tärkeimpien ilmansaasteiden, kuten otsonin ja hiukkasten, tarkat pitoisuudet ja välittävät tiedot automaattisesti tietokantaan. Usein tämä tieto on verkossa vain muutamien minuuttien kuluttua näytteenotosta.

Ilmanlaadun seuranta Euroopassa

Tärkeimpiä ilmansaasteita käsitellään EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä. Eri puolille Eurooppaa on perustettu näiden saasteiden laajoja seurantaverkostoja varmentamaan, onko ilmanlaatu eri paikoissa erilaisten lakisääteisten normien ja terveydestä annettujen suuntaviivojen mukaista. Nämä asemat rekisteröivät ja välittävät eri väliajoin mittausarvoja lukuisista ilmansaasteista, kuten rikkidioksidista, typpidioksidista, lyijystä, otsonista, hiukkasista, hiilimonoksidista, bentseenistä, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä.

Euroopan ympäristökeskus kokoaa yli 7 500:n eri puolilla Eurooppaa sijaitsevan mittausaseman ilmanlaatumittausten tulokset AirBase-ilmanlaatutietokantaan, jossa on ilmanlaatutietoa edellisiltä vuosilta (historiatietoa).

Osa mittausasemista mittaa ja välittää uusimmat tiedot pienellä viiveellä (lähes reaaliaikaiset tiedot). Esimerkiksi vuonna 2010 jopa 2 000 asemaa mittasi alailmakehän otsonipitoisuuksia jatkuvasti ja välitti tiedot tunneittain. Tällaisia lähes reaaliaikaisia mittaustuloksia voidaan hyödyntää varoitus- ja hälytysjärjestelmissä huomattavien saastumistapausten yhteydessä.

Mittausasemien – erityisesti tiettyjen tärkeimpien saasteiden seurantaan käytettävien asemien – määrä Euroopassa lisääntyi merkittävästi viime vuosikymmenellä. Vuonna 2001 hieman yli 200 asemaa välitti typpidioksidin mittaustietoja, kun taas vuonna 2010 tietoja välitti lähes 3 300 asemaa 37:stä Euroopan maasta. Samalla ajanjaksolla PM10-hiukkasista tietoja välittävien asemien määrä lähes kolminkertaistui yli 3 000 asemaan 38 maassa.

Seurantaverkoston kasvu lisää tietoa ja ymmärrystä Euroopan ilman laadusta. Koska uuden huipputekniikalla varustetun mittausaseman perustaminen on melko kallista, osa tiedoista saadaan muista lähteistä, kuten satelliittikuvista, suurten teollisuuslaitosten päästöarvioista, ilmanlaatumalleista ja tiettyjä alueita, sektoreita tai saasteita koskevista perusteellisista tutkimuksista.

Noin 28 000 teollisuuslaitosta 32:ssa Euroopan maassa ilmoitti vesistöihin, maaperään ja ilmaan päästämiensä erilaisten saasteiden määrät epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevaan eurooppalaiseen rekisteriin (E-PRTR-rekisteri). Kaikki nämä tiedot ovat verkossa sekä yleisön että päätöksentekijöiden saatavilla.

Road transport

(c) Artens | Shutterstock

Ilmanlaatua koskevien tietojen kerääminen ja saatavuus

Eri lähteistä kerättyjen tietojen yhdistäminen on haastavaa. Mittausasemien mittaukset ovat aika- ja paikkakohtaisia. Säätyypit, maisemalliset ominaispiirteet, vuorokauden- tai vuodenaika ja etäisyys päästölähteistä vaikuttavat kaikki saastemittauksiin. Joissakin tapauksissa, kuten tienvarsien mittausasemilla, jopa muutamien metrien etäisyys voi vaikuttaa mittauslukemiin.

Lisäksi saman saasteen mittaamiseen ja seurantaan käytetään erilaisia menetelmiä. Muillakin tekijöillä on merkitystä. Esimerkiksi liikennevirran kasvu tai liikenteenohjausjärjestelyt tuottavat erilaisia mittaustuloksia kuin samalla kadulla vuotta aikaisemmin tehdyt mittaukset.

Tietyn alueen ilmanlaadun arviointi kauempana mittausasemista perustuu mallinnukseen tai mallinnuksen ja mittausten yhdistämiseen sekä satelliittihavainnointiin. Ilmanlaadun mallintamiseen liittyy usein jonkin verran epävarmuutta, sillä malleilla ei pystytä jäljittelemään kaikkia saasteiden muodostumiseen ja leviämiseen sekä saastelaskeumiin liittyviä monimutkaisia tekijöitä.

Epävarmuus lisääntyy huomattavasti, kun kyse on tietyn alueen saasteille altistumisen terveysvaikutusten arvioinnista. Mittausasemat mittaavat yleensä hiukkasten määrän ilmatilavuutta kohti, mutta eivät välttämättä hiukkasten kemiallista koostumusta. Esimerkiksi autojen pakokaasupäästöistä vapautuu ilmaan nokea, joka sisältää sekä suoraan ilmaan joutuvia hiukkasia että typpidioksidin kaltaisia kaasuja. Kansanterveyteen kohdistuvien mahdollisten vaikutusten määrittelemiseksi on kuitenkin selvitettävä tarkasti ilmassa oleva seos.

Tekniikka on tärkeä keino lisätä tietoa hengitysilmasta. Se on olennainen osa seuranta- ja raportointiprosessia. Tietotekniikan viimeaikaisen kehityksen ansiosta tutkijat ja päätöksentekijät voivat käsitellä valtavia tietomääriä sekunneissa. Monet viranomaiset asettavat nämä tiedot yleisön saataville joko omien verkkosivujensa kautta, kuten Madridin kaupunki, tai riippumattomien organisaatioiden kautta (esimerkiksi Airparif Pariisissa ja laajemmalla île-de-Francen hallintoalueella).

Euroopan ympäristökeskus ylläpitää ilmanlaatua ja ilmansaasteita koskevia julkisia tietoportaaleja. AirBase-tietokantaan talletettuja pitkän aikavälin ilmanlaatutietoja voidaan tarkastella kartalla jaoteltuna saasteen ja vuoden mukaan, ja niitä voidaan ladata verkosta.

Lähes reaaliaikaiset tiedot tärkeimmistä saasteista kuten PM10-hiukkasista, otsonista ja typpidioksidista ovat saatavilla Eye on Earth AirWatch -portaalissa. Käyttäjät voivat myös lisätä omia lukemiaan ja havaintojaan tähän katselutyökaluun.

Laadukkaampia analyysejä

Tekniikan ansiosta pystytään käsittelemään suurempia tietomääriä, mutta myös analyysien laatu ja tarkkuus ovat parantuneet. Nyt on mahdollista analysoida samanaikaisesti säätietoja, tieliikenneinfrastruktuuria, asukastiheyttä ja tiettyjen teollisuuslaitosten saastepäästöjä sekä mittausasemien mittaustietoja ja ilmanlaatumallien tuloksia. Joidenkin alueiden osalta on mahdollista verrata sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia ilman saastumisasteeseen. Useimmat näistä muuttujista voi sijoittaa Euroopan kartalle tarkempien mallien tekemiseksi.

Ilmanlaadun tutkimus ei rajoitu vain edellä mainittuihin tekijöihin. Marie-Eve Héroux Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistosta toteaa seuraavaa: "Myös tutkijat tarkastelevat sitä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat ilman saastumiseen. Toimet voidaan jakaa hyvin laajoihin ryhmiin aina sääntelytoimista energiankulutustapojen ja energialähteiden muutoksiin tai liikennemuotojen ja ihmisten toimintatapojen muutoksiin."

"Kaikkea tätä on tutkittu ja johtopäätökset ovat selvät: tietyillä toimenpiteillä voidaan vähentää saastemääriä, erityisesti hiukkasten määrää. Se antaa meille osviittaa siitä, miten voimme konkreettisesti vähentää ilman saastumisen aiheuttamaa kuolleisuutta", jatkaa Héroux.

Parempi ilmansaasteiden terveys- ja ympäristövaikutusten ymmärtäminen tukee poliittista prosessia. Uudet saasteet, niiden lähteet ja mahdolliset torjuntatoimet määritellään ja otetaan huomioon lainsäädännössä. Tämä saattaa edellyttää uusien saasteiden seurantaa. Seurannan tuloksena kerätyt tiedot auttavat parantamaan tietämystämme edelleen.

Vaikka esimerkiksi vuonna 2004 tehtiin paikallisia ja valtakunnallisia mittauksia, ei ollut yhtään sellaista mittausasemaa, joka olisi välittänyt haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, raskasmetallien tai polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet suoraan AirBase-tietokantaan. Vuonna 2010 tällaisia asemia oli haihtuville orgaanisille yhdisteille 450, raskasmetalleille 750 ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille 550.

ImaginAIR: Pollution in my city

(c) Bianca Tabacaru, ImaginAIR/EEA

Kokonaiskuva selkeytyy

Ilmanlaatua koskevassa lainsäädännössä annetaan yleensä tietyn aikataulun mukaiset tavoitteet. Siinä myös määritellään ennalta tapoja seurata etenemistä ja tapoja, joilla todetaan, ovatko tavoitteet saavutettu annetussa määräajassa.

Vuosikymmen sitten asetettujen poliittisten tavoitteiden osalta saattaa muodostua kaksi erilaista kuvaa sen mukaan, mitä välineitä käytetään. Euroopan ympäristökeskus tarkasteli kansallisista päästörajoista vuonna 2001 annettua direktiiviä, jonka tavoitteena on neljän ilmansaasteen päästöjen vähentäminen vuoteen 2010 mennessä, ja arvioi, onko direktiivissä annetut rehevöitymistä ja happamoitumista koskevat tavoitteet saavutettu.

Direktiivin antamisajankohdan tietojen perusteella näytti siltä, että rehevöitymistä koskeva tavoite oli saavutettu ja että happamoitumisriskiä oli vähennetty merkittävästi. Ajanmukaisempien välineiden avulla saadun nykytietämyksen perusteella tilanne ei kuitenkaan ole näin valoisa. Ilmansaasteiden aiheuttama rehevöityminen on edelleen vakava ympäristöongelma, ja on monia kohteita, joilla happamoitumista koskevaa tavoitetta ei ole saavutettu.

Tänä vuonna Euroopan unioni tulee tarkistamaan ilmanlaatupolitiikkaansa, jossa otetaan esille uusia tavoitteita ja määrätään vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin ulottuva aikataulu. Kehittyvän ilmanlaatupolitiikkansa ohella EU panostaa jatkossakin investoimista tietopohjaansa.

Lisätietoja

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33080 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100