Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Ilma jota hengitämme

Vaihda kieli
Hengitämme syntymähetkestä kuolemaan saakka. Elääksemme meidän on hengitettävä jatkuvasti, samoin kuin kaikkien maapallon elävien olentojen. Huono ilmanlaatu vaikuttaa meihin kaikkiin: se vahingoittaa terveyttämme ja ympäristöämme, mistä aiheutuu myös taloudellisia menetyksiä. Mistä hengittämämme ilma sitten koostuu ja mistä eri ilmansaasteet ovat peräisin?
ImaginAIR: Paha ilma

ImaginAIR: Paha ilma  Image © Stella Carbone

En voi olla miettimättä, miten saasteet, varsinkin ilmansaasteet, tuhoavat upeaa luontoa.

Stephen Mynhardt, Irlanti (ImaginAIR)

Maapalloa ympäröivä ilmakehä muodostuu kaasuista, ja se on jaoteltu tiheydeltään erilaisista kaasuista muodostuviin kerroksiin. Ilmakehän matalinta ja alinta (lähinnä maanpintaa olevaa) kerrosta kutsutaan troposfääriksi. Kasvit ja eläimet elävät siinä ja siinä tapahtuvat myös maapallon sääilmiöt. Se ulottuu napa-alueilla noin seitsemän kilometrin korkeuteen ja päiväntasaajalla 17 kilometriin.

Muiden ilmakehän kerrosten tavoin troposfäärissä tapahtuu muutoksia. Ilman tiheys ja kemiallinen koostumus vaihtelevat eri korkeuksissa. Ilma liikkuu jatkuvasti ympäri maapalloa ylittäen sekä valtameriä että laajoja maa-alueita. Tuuli voi kuljettaa pieneliöitä, kuten bakteereja, viruksia, siemeniä ja tulokaslajeja, uusille seuduille.

Ilman koostumus

Kuivassa ilmassa on noin 78 prosenttia typpeä, 21 prosenttia happea ja 1 prosentti argonia. Ilmassa on myös vesihöyryä, jonka osuus troposfääristä on 0,1–4 prosenttia. Lämmin ilma sisältää yleensä enemmän vesihöyryä kuin kylmä.

Ilmassa on myös hyvin pieniä määriä niin kutsuttuja hivenkaasuja, esimerkiksi hiilidioksidia ja metaania. Tällaisten vähäisten kaasumäärien pitoisuudet ilmakehässä lasketaan yleensä miljoonasosina (ppm). Esimerkiksi hiilidioksidi on yksi tunnetuimmista ja yleisimmistä hivenkaasuista, ja sen pitoisuudeksi ilmakehässä arvioitiin vuonna 2011 noin 391 ppm eli 0,0391 prosenttia (EEA indicator on atmospheric concentrations; Euroopan ympäristökeskuksen ilmakehän kaasupitoisuusindikaattori).

Ilmakehään pääsee lisäksi tuhansia muita kaasuja ja hiukkasia (myös nokea ja metalleja) sekä luonnollisista että ihmisen toiminnan aiheuttamista lähteistä.

Ilman koostumus troposfäärissä muuttuu jatkuvasti. Osa ilman sisältämistä aineista on hyvin reaktiivisia, toisin sanoen niillä on voimakas taipumus muodostaa uusia aineita vuorovaikutuksessa muiden aineiden kanssa. Kun jotkin näistä aineista reagoivat keskenään, ne voivat muodostaa terveydelle ja ympäristölle haitallisia nk. sekundaarisia saasteita. Lämpö – myös auringon lämpö – toimii yleensä kemiallisia reaktioita edistävänä tai käynnistävänä katalysaattorina.

ImaginAIR: Ever closing

(c) Stephen Mynhardt, ImaginAIR/EEA

Ilmansaasteet

Kaikkia ilmassa olevia aineita ei pidetä saasteina. Ilman saastuminen määritellään yleensä siten, että tiettyjä saasteita on ilmakehässä niin paljon, että niistä on haittaa ihmisten terveydelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle (rakennuksille, muistomerkeille ja materiaaleille). Lainsäädännössä otetaan huomioon vain ihmisen toiminnan aiheuttama saastuminen, vaikka muissa yhteyksissä saasteet voidaan määritellä laajemminkin.

Kaikki ilmansaasteet eivät ole peräisin ihmisen toiminnan aiheuttamista lähteistä. Ilmakehään pääsee epäpuhtauksia monien luonnonilmiöiden kuten tulivuorenpurkausten, metsäpalojen ja hiekkamyrskyjen, seurauksena. Pölyhiukkaset voivat kulkeutua melko kauas tuulien ja pilvien mukana. Ilmakehään päästessään sekä ihmisen aiheuttamista että luonnollisista lähteistä peräisin olevat aineet voivat olla osallisena kemiallisissa reaktioissa ja vaikuttaa ilman saastumiseen. Kirkas taivas ja hyvä näkyvyys eivät välttämättä ole merkkejä puhtaasta ilmasta.

Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta ilmansaasteet vahingoittavat edelleen ihmisten terveyttä ja ympäristöä Euroopassa. Erityisesti hiukkas- ja otsonisaasteet vaarantavat vakavasti Euroopan kansalaisten terveyttä, heikentävät elämänlaatua ja lyhentävät elinajanodotetta. Eri saasteet ovat kuitenkin peräisin eri lähteistä ja niiden vaikutukset ovat erilaisia. Merkittävimpiä saasteita on syytä tarkastella lähemmin.

Ilmassa leijuvat pienhiukkaset

Ilmansaasteista hiukkaset (PM-hiukkaset) aiheuttavat ihmisten terveydelle eniten haittaa Euroopassa. Hiukkaset ovat niin kevyitä, että ne leijuvat ilmassa. Osa näistä hiukkasista on niin pieniä (1/30–1/5 hiuksen läpimitasta), että ne tunkeutuvat syvälle keuhkoihin ja kulkeutuvat verenkiertoon hapen tavoin.

Osa hiukkasista joutuu suoraan ilmakehään. Osa taas syntyy kemiallisissa reaktioissa, joissa on mukana hiukkasia muodostavia kaasuja eli rikkidioksidia, typen oksideja, ammoniakkia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Hiukkaset voivat muodostua useista kemiallisista yhdisteistä, ja niiden vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön riippuu niiden koostumuksesta. Hiukkaset voivat sisältää myös raskasmetalleja, kuten arseenia, kadmiumia, elohopeaa ja nikkeliä.

Maailman terveysjärjestön (WHO) tuoreen tutkimuksen mukaan pienhiukkassaasteet (PM2.5 eli halkaisijaltaan enintään 2,5 mikrometrin hiukkaset) saattavat olla aiemmin arvioitua suurempi terveysriski. Raportissaan "Review of evidence on health aspects of air pollution" (”Katsaus ilmansaasteiden terveysnäkökohdista saatuun näyttöön”) WHO toteaa, että pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille voi aiheuttaa valtimonrasvoittumistautia, erilaisia haittoja sikiölle ja lasten hengityselinsairauksia. Tutkimuksessa mainitaan myös pienhiukkasten mahdollinen yhteys neurologiseen kehitykseen, kognitiivisiin toimintoihin ja diabetekseen sekä se myös vahvistaa PM2.5-hiukkasten ja sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairauksien välistä syy-yhteyttä.

Kemiallisesta koostumuksestaan riippuen hiukkaset voivat myös vaikuttaa haitallisesti maapallon ilmastoon joko lämmittämällä tai viilentämällä sitä. Polttoaineiden – sekä fossiilisten polttoaineiden että puun – epätäydellisestä palamisesta syntyy esimerkiksi mustaa hiiltä. Se on yksi noen yleisistä aineosista, jota on enimmäkseen pienhiukkasissa (halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin). Kaupunkialueilla mustan hiilen päästöt ovat peräisin enimmäkseen maantieliikenteestä ja erityisesti dieselmoottoreista. Terveysvaikutusten lisäksi hiukkasissa oleva musta hiili ruokkii ilmastonmuutosta imemällä itseensä auringon lämpöä ja lämmittämällä ilmakehää.

ImaginAIR: Price of comfort

(c) Andrzej Bochenski, ImaginAIR/EEA

Otsoni – hapen kolmiatominen muoto

Otsoni on voimakkaan reaktiivinen hapen muoto, joka koostuu kolmesta happiatomista. Stratosfäärissä, joka on yksi ilmakehän ulommista kerroksista, otsoni suojaa maapalloa auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Ilmakehän alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä otsoni sen sijaan on kansanterveyttä ja ympäristöä vahingoittava merkittävä saaste.

Alailmakehän otsonia syntyy otsonia muodostavien kaasujen – kuten typen oksidien ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin – monimutkaisten kemiallisten reaktioiden tuloksena. Myös metaanilla ja hiilimonoksidilla on osuutensa sen muodostumisessa.

Otsoni on voimakas ja aggressiivisesti reagoiva kaasu. Korkeat otsonipitoisuudet syövyttävät materiaaleja, rakennuksia ja elävää kudosta. Otsoni vähentää kasvien fotosynteesikykyä ja estää niitä varastoimasta hiilidioksidia. Se myös heikentää kasvien lisääntymistä ja kasvua, jolloin sadot pienenevät ja metsien kasvu vähenee. Ihmiskehossa otsoni aiheuttaa keuhko- ja keuhkoputkentulehduksia.

Otsonille altistuttuaan keho yrittää estää sen pääsyn keuhkoihin. Tämä refleksi vähentää sisään hengitetyn hapen määrää, mikä puolestaan saa sydämen työskentelemään kovemmin. Korkeat otsonipitoisuudet saattavat heikentää sydän- ja verisuoni- tai hengityselinsairauksista, kuten astmasta, kärsivien henkilöiden terveyttä tai jopa johtaa kuolemaan.

Mitä muuta ilmakehässä on?

Otsoni ja hiukkaset eivät ole ainoat huolestuttavat ilmansaasteet Euroopassa. Henkilö- ja kuorma-autot, energiantuotantolaitokset ja muut teollisuuslaitokset kuluttavat kaikki energiaa. Lähes kaikki ajoneuvot ja laitokset käyttävät polttoainetta jossakin muodossa ja polttavat sitä energian saamiseksi.

Polttoaineen palaminen muuttaa yleensä monien aineiden olomuotoa, mikä koskee myös ilmakehän yleisintä kaasua, typpeä. Kun typpi reagoi hapen kanssa, ilmaan muodostuu typen oksideja, myös typpidioksidia (NO2). Typen reagoidessa vetyatomien kanssa syntyy ammoniakkia (NH3), toista ilmansaastetta, jolla on vakavia haittavaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

Tosiasiassa palamisprosesseista vapautuu lukuisia muita ilmansaasteita rikkidioksidista ja bentseenistä hiilimonoksidiin ja raskasmetalleihin. Joillakin näistä saasteista on lyhytaikaisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Jotkin saasteet, kuten tietyt raskasmetallit ja pysyvät orgaaniset yhdisteet, kertyvät ympäristöön. Siten ne pääsevät ravintoketjuun ja päätyvät lopulta ruokapöytäämme.

Jotkin epäpuhtaudet, kuten bentseeni, voivat vaurioittaa solujen geneettistä ainesta ja aiheuttaa syöpää, jos altistuminen jatkuu pitkään. Koska bentseeniä käytetään bensiinin lisäaineena, noin 80 prosenttia Euroopassa ilmakehään joutuvasta bentseenistä on peräisin ajoneuvoissa käytetyn polttoaineen palamisesta.

Toista tunnetusti syöpää aiheuttavaa saastetta, bentso(a)pyreeniä (BaP), vapautuu pääasiassa puun tai hiilen poltosta asuinrakennusten uuneissa. BaP:ia vapautuu erityisesti myös dieselajoneuvojen pakokaasuista. Syövän aiheuttamisen lisäksi BaP voi ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Sitä on yleensä pienhiukkasissa.

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset

Ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten mittaaminen

Ilmansaasteet vaikuttavat kaikkiin – eivät kuitenkaan samassa määrin ja samalla tavalla. Kaupunkialueilla ilmansaasteille altistuu enemmän väkeä suuremman asukastiheyden takia. Muita herkempiä väestöryhmiä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairauksista kärsivät henkilöt, herkistä hengitysteistä ja hengitystieallergioista kärsivät henkilöt, vanhukset ja pikkulapset.

"Ilmansaasteet vaikuttavat kaikkiin sekä teollisuus- että kehitysmaissa", toteaa Marie-Eve Héroux Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistosta. "Jopa Euroopassa suuri osuus väestöstä altistuu edelleen saastemäärille, jotka ylittävät ilmanlaadusta annetuissa suuntaviivoissa annetut suositukset."

Ilmansaasteiden terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien vahinkojen koko laajuutta on hankala arvioida. Monia eri sektoreihin ja saastelähteisiin perustuvia tutkimuksia on kuitenkin tehty.

Euroopan komission yhteisrahoittaman Aphekom-hankkeen mukaan ilmansaasteet lyhentävät eurooppalaisten elinajanodotetta noin 8,6 kuukautta henkeä kohti.

Ilmansaasteiden aiheuttamien kustannusten arviointiin on käytettävissä joitakin talousmalleja. Näihin malleihin sisältyvät tavallisesti ilmansaasteiden aiheuttamat terveydenhoitokustannukset (tuottavuuden lasku, lisääntyneet sairauskulut jne.) sekä satojen pienentymisestä ja tiettyjen materiaalien vahingoittumisesta aiheutuvat kustannukset. Tällaisissa malleissa ei kuitenkaan oteta huomioon kaikkia ilmansaasteiden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia.

Puutteistaan huolimatta tällaiset kustannusarviot antavat viitteitä vahinkojen suuruudesta. Lähes 10 000 eurooppalaista teollisuuslaitosta ilmoittaa ilmakehään päästämiensä erilaisten saasteiden määrät epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevaan eurooppalaiseen rekisteriin (E-PRTR). Euroopan ympäristökeskus arvioi näiden julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella, että kustannukset Euroopan 10 000:n eniten saastuttavan laitoksen ilmansaastepäästöistä olivat 102–169 miljardia euroa vuonna 2009. On merkille pantavaa, että puolet kokonaisvahinkojen kustannuksista aiheutui vain 191 saastuttajan päästöistä.

Joissakin tutkimuksissa arvioidaan myös mahdollinen hyöty, joka saavutettaisiin ilmanlaatua parantamalla. Esimerkiksi Aphekom-tutkimuksen ennusteiden mukaan PM2.5-hiukkasten vuotuisen keskimäärän alentaminen Maailman terveysjärjestön suuntaviivojen mukaiselle tasolle pidentäisi elinajanodotetta selvästi. Jo pelkästään tämän tavoitteen saavuttamisen odotetaan mahdollisesti pidentävän elinajanodotetta Bukarestissa keskimäärin 22 kuukautta henkeä kohti, Budapestissä 19 kuukautta, Málagassa 2 kuukautta ja Dublinissa alle puoli kuukautta.

Typen ympäristövaikutukset

Ilmansaasteet eivät vaikuta pelkästään ihmisten terveyteen. Eri saasteilla on erilaisia vaikutuksia moniin erilaisiin ekosysteemeihin. Typen liiallinen määrä aiheuttaa kuitenkin erityisiä riskejä.

Typpi kuuluu ympäristön tärkeimpiin ravinteisiin, joita kasvit tarvitsevat terveeseen kasvuun ja elossa pysymiseen. Typpi liukenee veteen, mistä kasvit imevät sen juuristoillaan. Koska kasvit käyttävät runsaasti typpeä ja kuluttavat maaperässä olevan typen, viljelijät ja puutarhurit käyttävät yleensä lannoitteita lisätäkseen maaperään ravinteita, kuten typpeä, ja parantaakseen tuottavuutta.

Ilman mukana kulkeutuvalla typellä on samankaltainen vaikutus. Vesistöihin ja maaperään laskeutuva ylimääräinen typpi voi hyödyttää tiettyjä ekosysteemin lajeja siellä, missä ravinteita on niukasti, kuten kasvistoltaan ja eläimistöltään ainutlaatuisissa nk. herkissä ekosysteemeissä. Liiallinen ravinteiden saanti näissä ekosysteemeissä voi kääntää lajien välisen tasapainon päälaelleen ja johtaa biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen kyseisellä alueella. Makeiden vesistöjen ja rannikoiden ekosysteemeissä se voi myös ruokkia levien kukintaa.

Liian suuri typpilaskeuma aiheuttaa ekosysteemeissä rehevöitymistä. Kuluneiden 20 vuoden aikana rehevöitynyt herkkien ekosysteemien alue on pienentynyt EU:ssa vain hiukan. Nykyään rehevöitymisriskin arvioidaan uhkaavan lähes puolta koko herkiksi ekosysteemeiksi luokitelluista alueista.

Typpiyhdisteet lisäävät myös makeiden vesistöjen tai metsien maaperän happamoitumista ja vahingoittavat näistä ekosysteemeistä riippuvaisia lajeja. Rehevöitymisvaikutusten tavoin myös uudet elinolosuhteet voivat suosia joitakin lajeja toisten kustannuksella.

EU on onnistunut pienentämään merkittävästi happamoitumisesta kärsivien herkkien ekosysteemien aluetta pääasiassa vähentämällä voimakkaasti rikkidioksidipäästöjä. Vain muutamat EU:n ongelma-alueet erityisesti Alankomaissa ja Saksassa kärsivät happamoitumisesta.

ImaginAIR: Forests in the Czech Republic still affected by air pollution

(c) Leona Matoušková, ImaginAIR/EEA

”Tšekin pohjoisosassa sijaitsevan Jizerske hory ‑vuoriston suojeltu maisema kuuluu alueeseen, jota kutsuttiin ennen mustaksi kolmioksi vakavien ilmansaasteiden vuoksi.” Leona Matoušková, Tšekin tasavalta

Saasteet eivät tunne rajoja

Vaikka jotkin maat ja alueet saattavat kärsiä muita enemmän ilmansaasteiden vaikutuksista kansanterveyteen tai ympäristöön, ongelma on maailmanlaajuinen.

Saasteet liikkuvat ympäri maailmaa globaalien tuulten mukana. Osa ilmansaasteista ja niitä muodostavista yhdisteistä Euroopassa on joutunut ilmakehään Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Samoin osa Euroopassa ilmaan joutuvista saasteista kulkeutuu muille alueille ja mantereille.

Sama pätee myös pienemmässä mittakaavassa. Maaseutualueiden ilmanlaatu vaikuttaa yleensä kaupunkialueiden ilmanlaatuun ja päinvastoin.

"Hengitämme jatkuvasti ja altistumme ilmansaasteille sekä sisällä että ulkona", toteaa Erik Lebret Alankomaiden kansallisesta kansanterveys- ja ympäristölaitoksesta (Rijksinstituut voor Volksgezondheid en Milieu, RIVM). "Menimmepä mihin tahansa, hengitysilmamme sisältää sellaisia pitoisuuksia erilaisia saasteita, että niiden voi olettaa toisinaan vaikuttavan haitallisesti terveyteen. Valitettavasti ei ole olemassa sellaista paikkaa, missä voisimme hengittää vain puhdasta ilmaa."

 Lisätietoja

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 32997 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100