Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Teemat / Jätteet ja raaka-ainevarat / Jätteet ja raaka-ainevarat

Jätteet ja raaka-ainevarat

Vaihda kieli
Jätteet ovat merkittävä ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma. Kulutuksen ja talouden kasvaessa syntyy edelleen suuria määriä jätettä, ja jätemäärän pienentäminen ja jätteen syntymisen ehkäiseminen edellyttävät lisää toimia. Ennen jätteitä pidettiin pois heitettävänä materiaalina, kun taas nykyään niihin suhtaudutaan enenevässä määrin resurssina. Tämä näkyy siinä, että jätteenkäsittelyssä on siirrytty hävittämisestä kierrättämisen ja talteenottoon.

Jätteet voivat käsittelytavastaan riippuen vaikuttaa sekä ihmisten terveyteen että ympäristöön, kun niistä vapautuu päästöjä ilmaan, maaperään, pintavesiin ja pohjavesiin. Jätteiden mukana voidaan myös menettää raaka-ainevaroja (metalleja ja muita kierrätettäviä raaka-aineita), ja jätteet soveltuvat myös energialähteeksi.

Jätettä syntyy raaka-aineiden ja materiaalien elinkaaren kaikissa vaiheissa:

  • louhinta (kaivosjäte)
  • tuotanto ja jakelu (teollisuusjäte, vaarallinen jäte ja pakkausjäte)
  • tuotteiden ja palvelujen kuluttaminen (yhdyskuntajäte, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu)
  • käsittely (esimerkiksi kierrätyslaitosten lajittelujäte tai jätteenpolttolaitosten kuona).

Järkevällä jätehuollolla voidaan suojella kansanterveyttä ja ympäristöä sekä tukea luonnonvarojen suojelua.

Vuonna 2008 EU:ssa tuotettiin jätettä noin 5,2 tonnia henkeä kohti. Jätettä syntyy eniten rakennus- ja purkualalla, kaivos- ja louhintatoiminnassa sekä tuotantoteollisuudessa, mutta tämän lisäksi jokainen EU:n kansalainen tuottaa kotitalousjätettä noin 444 kiloa.

Aikaisemmin kulutuksen kasvu ja kotitalouksien pieneneminen olivat merkittäviä yhdyskuntajätteen määrää lisääviä tekijöitä. Niiden yhteys yhdyskuntajätteen syntyyn näyttää kuitenkin olevan heikkenemässä, sillä tuotetun yhdyskuntajätteen määrä tasaantui EU-27:ssa vuosina 1999–2010. Jätteen tuottaminen ja määrä vaihtelee voimakkaasti jäsenvaltiosta toiseen.

EU:ssa on tapahtunut jätehuollon alalla selvä muutos. Vuonna 2010 kiinteästä yhdyskuntajätteestä (jonka osuus EU:ssa tuotetun jätteen kokonaismäärästä on 10 prosenttia) vietiin edelleen suuri osa (37 prosenttia) kaatopaikalle. Nykysuuntauksena on sen sijaan kierrättäminen tai kompostointi (38 prosenttia) tai erilaisten jätevirtojen polttaminen energiaa talteen ottavassa jätteenpolttolaitoksessa (21 prosenttia).

Kierrättäminen suojelee ympäristöä vähentämällä kaatopaikkajätteen määrää ja siten saastepäästöjä. Se vastaa osaltaan myös kaupallisen tuotannon raaka-aineiden kysyntään ja vähentää tarvetta louhia ja jalostaa primaariraaka-aineita.

Kierrättämisestä syntyy myös merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä: se tuottaa talouskasvua, edistää innovointia, luo työpaikkoja ja auttaa turvaamaan välttämättömien resurssien saatavuuden. Kierrättäminen on ratkaisevan tärkeää myös EU:n ja koko maailman merkittävän poliittisen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Tämä tavoite koskee siirtymistä vihreään talouteen, joka synnyttää vaurautta suojellen samalla terveellistä ympäristöä sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien sosiaalista tasa-arvoa.

EU:n jätedirektiiveillä pyritään vähentämään kaatopaikkajätteen määrää ja edistämään jätteen kierrätystä ja talteenottoa. Toinen kierrätyksen taloudellista merkitystä voimakkaasti lisäävä seikka on raaka-aineiden kysynnän kasvu erityisesti Aasian kehittyvissä talouksissa.

Euroopan unionin politiikka

EU:n uusimmissa oikeudellisissa välineissä ja strategioissa asetetaan etusijalle jätteiden syntymisen ehkäiseminen – toisin sanoen jätteen tuottamisen irrottaminen talouskasvusta ja ympäristövaikutuksista. Esimerkkeinä voidaan mainita tarkistettu jätepuitedirektiivi (2008/98/EY), jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva teemakohtainen strategia sekä kuudes ympäristöä koskeva yhteisön toimintaohjelma.

Jätepuitedirektiivissä säädetään yleisesti jätteiden syntymisen ehkäisemisestä ja jätehuollosta EU:ssa. Siinä otetaan käyttöön ja määritetään peruskäsitteitä ja vahvistetaan jätehuollon periaatteita, kuten jätehierarkia (kuva 1), jossa ensisijaisena vaihtoehtona on jätteen syntymisen ehkäiseminen.

Waste hierarchy

Kuva 1: Jätehierarkia

Jätepuitedirektiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot laatimaan jätteiden syntymisen ehkäisyohjelmat 12. joulukuuta 2013 mennessä. Euroopan ympäristökeskusta pyydetään arvioimaan, miten jäsenvaltiot edistyvät näiden ohjelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa.

Jätepuitedirektiivissä asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet kotitalouksien paperi-, metalli-, muovi- ja lasijätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kierrätykselle.

EU:n lainsäädännössä asetetaan myös tiukkoja vaatimuksia kaatopaikoille ja jätteenpolttolaitoksille: useimpiin jätteenkäsittelylaitoksiin sovelletaan kaatopaikkadirektiiviä (1999/31/EY), jätteenpoltosta annettua direktiiviä (2000/76/EY) ja teollisuuden päästöistä annettua direktiiviä (2010/75/EU). Joidenkin tiettyjen jätevirtojen (kuten pakkausjätteen, romuajoneuvojen ja sähkö- ja elektroniikkaromun) osalta jätehierarkian pohjalta on otettu käyttöön konkreettiset kierrätys- ja/tai talteenottotavoitteet.

Päätöksenteossa noudatetulla elinkaariajattelulla varmistetaan, että vaikutuksia arvioidaan alusta loppuun ja ettei ympäristövaikutuksia piiloteta siirtämällä niitä muihin maihin tai tuotannon tai kulutuksen eri vaiheisiin.

EYK:n toiminta

Jätteitä koskevilla arvioillaan EYK pyrkii tukemaan kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevien politiikkojen kehittämistä, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja jätteiden ehkäisemiseen ja kierrätykseen keskittyvien teemakohtaisten strategioiden täytäntöönpanoa sekä Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa ‑asiakirjan täytäntöönpanoa.

Toiminta käsittää seuraavaa:

  • jätteitä koskevat säännölliset arvioinnit ja kertomukset (esimerkiksi ympäristön tilaa vuonna 2010 käsittelevän kertomuksen (SOER 2010) teemakohtainen arviointi materiaalivaroista ja jätteistä sekä SOER 2010 ‑kertomuksen yhteenvedon luku luonnonvaroista ja jätteistä)
  • jäsenvaltioille annettava apu niiden jätehuollon arviointiin (esimerkiksi SOER 2010 ‑kertomuksen jätteitä koskevat maakohtaiset arvioinnit)
  • teemakohtaiset jätekertomukset ja -arvioinnit (esimerkiksi kierrätyksen merkitys vihreässä taloudessa ja rajat ylittävät jätekuljetukset EU:ssa)
  • politiikan analysointi (esimerkiksi pakkausjätteistä huolehtiminen, kaatopaikkajätteen vähentäminen ja EU:n kierrätyspolitiikka suhteessa toteutuneeseen kierrätykseen)
  • tulevaisuudennäkymiä ja erilaisia skenaarioita koskevat tutkimukset (esimerkiksi EU:n yhdyskuntajätteen käsittelyn parantamisesta syntyneet ja syntyvät ilmastohyödyt)
  • jäteindikaattorit, esimerkiksi yhdyskuntajätteen syntyminen sekä pakkausjätteen syntyminen ja kierrätys
  • tiedonkeruu ja EYK:n jäsenvaltioiden kansallisen politiikan analysointi (esimerkiksi maakohtaiset tiedotteet jätepolitiikasta)
  • EYK:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välisen tiedonvaihdon tukeminen (esimerkiksi säännölliset työpajat) 
  • jätteisiin liittyvä yhteistyö naapuruuskumppanimaiden kanssa.

EYK:ssa jätteisiin liittyvää työtä johtaa kestävään kulutukseen ja tuotantoon keskittyvä ryhmä. Toimia toteutetaan yhteistyössä EYK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon eurooppalaisen aihekeskuksen kanssa sekä EYK:n maaverkoston Eionetin kanssa. Eurostat kerää jätteisiin liittyviä tietoja, ja sillä on ollut vuodesta 2008 jätteitä koskeva ympäristötietokeskus.

Tulevaisuuden näkymät

EYK tukee Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia sekä EYK:n jäsenvaltioita ja kumppanimaita kehittämällä monia uusia jäteindikaattoreita sekä jätteiden syntymisen ehkäisyohjelmien tarkistamiseen liittyvää toiminta-ajatusta. Lisäksi se laatii tuoreen analyysin kaatopaikkaveroista, rajat ylittävistä jätekuljetuksista ja eurooppalaisen elektroniikkaromun sisältämien erittäin tärkeiden metallien resurssipotentiaalista. Nämä toimet auttavat parantamaan jätepolitiikan täytäntöönpanoa EU:ssa. Jätteet ovat myös tärkeä painopistealue kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, joita EYK toteuttaa EU:n naapuruuskumppanimaiden kanssa.

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33107 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100