Tietoja skenaarioista ja ennakointitutkimuksista

Viimeksi muokattu: keskiviikko 13. huhtikuuta 2011, 18.50

Ilmastonmuutoksella, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisellä ja luonnonvarojen käytöllä ynnä muilla sen kaltaisilla ongelmilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka edellyttävät pitkäaikaisia poliittisia ratkaisuja. Jotta voisimme tehdä valistuneita strategisia päätöksiä, meidän on yritettävä ennakoida tulevaa ja ymmärtää meneillään olevat, uudet ja piilevät kehityssuunnat. Jotta Euroopan kestävään kehitykseen voitaisiin vakavasti puuttua, on katsottava paljon kahta lainsäädäntökierrosta pidemmälle. Kauas tulevaisuuteen ulottuva näkemys edellyttää kuitenkin laajakatseisuutta: Eurooppaa kohtaavat tärkeimmät haasteet saattavat ajan mittaan muuttua merkittävästi. Ympäristöskenaariot, ennusteet ja muu tulevaisuudentutkimus auttavat luomaan jatkuvuutta, käsittelemään tulevaan kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja suunnittelemaan vahvaa politiikkaa, joka on järkevää myös pitkällä aikavälillä.

Eteenpäin suuntautuvia tutkimuksia, kuten skenaarioita ja ennusteita, on tehty viime vuosikymmeninä laajasti kansainvälisissä organisaatioissa, hallitusten toimesta, yrityksissä ja valtioista riippumattomissa järjestöissä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) pitkän aikavälin päästöskenaariot ovat hyvin tunnettuja. Niitä on käytetty yleisesti ilmastonmuutoksen, sen vaikutusten ja lieventämisvaihtoehtojen analysointiin sekä tukena kansainvälisissä neuvotteluissa pyrittäessä asettamaan pitkän aikavälin tavoitteita.

Toinen tunnettu esimerkki on Vuosituhannen ekosysteemiarvio, jossa kehitettiin skenaarioita, jotta voidaan analysoida maailmanlaajuisia ekosysteemipalveluennusteita erilaisissa tulevaisuuden tilanteissa. Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmassa (UNEP) käytetään sen maailmanlaajuisia ympäristöennusteskenaarioita (Global Environment Outlook) pitkäaikaisten analyysien puitteina. Tärkeät kansainväliset organisaatiot, kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen energiajärjestö ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisevat myös usein pitkäaikaisia ennusteita ja analyyseja.

Tulevaisuuden analysointiin ei ole vakioratkaisua. Se voidaan tehdä puhtaasti määrällisellä tavalla käyttämällä tietoja ja (matemaattisia) malleja tulevien suuntausten arviointiin ja niiden epävarmuustekijöiden analysointiin (eli ns. ennusteanalyysiin), siinä voidaan yhdistää määrällinen analyysi laadulliseen analyysiin kuvailevien tekstien, kaavioiden ja kuvien muodossa, tai siinä voidaan nojata pelkästään laadulliseen analyysiin.

Tulevaisuuden pohtiminen edellyttää vaihtoehtojen miettimistä. Tulevaisuus on täynnä epävarmuutta, ja monia asioita voi tapahtua. Skenaariot ovat tässä suhteessa tehokkaita työkaluja, sillä niiden avulla on mahdollista päästä ulos suljetuista ajatusmalleista. Skenaariot eivät ole ennusteita. Ne ovat "jos – niin" -propositioihin perustuvia uskottavia kuvauksia siitä, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan organisaatioidemme, kysymystemme, kansojemme tai jopa koko maailman kannalta. Tavanomaiseen ympäristöskenaarioon sisältyy kuvaus alkutilanteesta ja tapahtumakuvaus. Siinä kuvataan keskeisiä vaikuttavia voimia ja muutoksia, joista muodostuu tulevaisuuden kuva.

Euroopan ympäristökeskuksen PRELUDE-skenaariot auttavat esimerkiksi meitä miettimään uudelleen nykyistä suhtautumista biologiseen monimuotoisuuteen ja maisemansuojeluun. Niissä tuodaan esiin useita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa toimintalinjojemme tehon keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, kuten väestörakenteen muutokset ja ilmastonmuutos.