Poliittista taustaa
- Bulgarian (bg)
- Czech (cs)
- Danish (da)
- German (de)
- Greek (el)
- English (en)
- Spanish (es)
- Estonian (et)
- Finnish (fi)
- French (fr)
- Hungarian (hu)
- Icelandic (is)
- Italian (it)
- Lithuanian (lt)
- Latvian (lv)
- Maltese (mt)
- Dutch (nl)
- Norwegian (no)
- Polish (pl)
- Portuguese (pt)
- Romanian (ro)
- Slovak (sk)
- Slovenian (sl)
- Swedish (sv)
- Turkish (tr)
Ajoneuvojen ja koneiden melupäästöjä on säännelty EU:ssa jo vuosikymmenten ajan. Ihmisten altistumista melulle alettiin kuitenkin säännellä vasta 1990-luvulla. Euroopan yhteisön kuudennen ympäristötoimintaohjelman (2002–2012) tavoitteisiin kuuluu, että ”pienennetään huomattavasti niiden ihmisten määrää, jotka altistuvat säännöllisesti pitkäkestoiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle tasaiselle melulle, jolla tieteellisten tutkimusten mukaan on haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen...”
Samana vuonna hyväksyttiin ympäristömeludirektiivi, joka muodostaa koko EU:lle yhteisen meluntorjuntaperustan. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä erityisen kuormittavat alueet, joilla tehdään melukartoitus ja joita varten on laadittava toimintasuunnitelmat. Valtioiden on myös ilmoitettava näistä toimista yleisölle ja komissiolle. Erityisen kuormittavat alueet, joilla tehdään melukartoitus ja toimintasuunnitelma, sijaitsevat suurten taajamien ympärillä ja tärkeimpien maan- ja rautateiden varsilla sekä lentokenttien lähistöllä.
Melualtistus on otettu huomioon myös muissa EU:n toimintalinjoissa, kuten kaupunkiympäristöä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa, yhteisessä liikennepolitiikassa ja kestävän kehityksen strategiassa.
Komissio julkaisi vuonna 2004 yleiskatsauksen kaikista EU:n säädöksistä ja normeista, joilla on merkitystä melupäästöjen kannalta.
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa