Sijainti: Pääsivu / Teemat / Teollisuus / Teollisuus

Teollisuus

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu tiistai 26. huhtikuuta 2016, 16.02
EU:n teollisuuden ympäristönsuojelutoimet ovat tehostuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Muutoksia on tapahtunut monista syistä. Ympäristölainsäädäntö on tiukentunut, energiatehokkuus on kasvanut, EU:n teollisuudessa on siirrytty yleisesti tietyistä raskaista ja saastuttavista tuotantotyypeistä kevyempiin ja vähemmän saastuttaviin, ja yritykset osallistuvat vapaaehtoisiin järjestelmiin pienentääkseen ympäristövaikutuksiaan. Näistä parannuksista huolimatta teollisuuden saasteet ja jätteet kuormittavat edelleen ympäristöä merkittävästi.

EU:n teollisuudenalat tuottavat paljon monia tärkeitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä: ne valmistavat tavaroita ja tuotteita, tarjoavat työpaikkoja ja tuottavat verotuloja. EU:n suurimmat teollisuuslaitokset tuottavat kuitenkin suuren osan merkittävimpien ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja aiheuttavat muita huomattavia ympäristövaikutuksia esimerkiksi päästämällä saasteita veteen ja maaperään, tuottamalla jätettä ja kuluttamalla energiaa.

Euroopan unionin politiikka

Teollisuus on paitsi keskeinen osa EU:n taloutta,myös saastelähde. Ympäristölainsäädännöllä on jo pitkään rajoitettu teollisuuden aiheuttaman saastumisen haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisen terveyteen ja ympäristöön. Nykyään teollisuuden aiheuttamaa saastumista rajoitetaan EU:ssa muun muassa seuraavin keinoin:

  • Teollisuuden päästöjä koskevassa direktiivissä (teollisuuspäästödirektiivissä) määritellään noin 50 000 suurelle teollisuuslaitokselle velvoitteita, joilla pyritään estämään tai minimoimaan ilmakehään, veteen ja maaperään kohdistuvat päästöt. Teollisuuspäästödirektiivin mukaan näiden laitosten on myös vähennettävä jätteen määrää. Teollisuuspäästödirektiivissä asetetaan eräitä saasteita koskevat EU:n laajuiset päästöraja-arvot tietyntyppiselle toiminnalle, josta esimerkkinä ovat suuret polttolaitokset (LCP), jätteenpolttolaitokset ja jätettä käyttävät rinnakkaispolttolaitokset, liuottimia käyttävä toiminta sekä titaanidioksidituotanto.
  • Keskisuuria polttolaitoksia (MCP) koskevalla direktiivillä on määrä vuodesta 2018 alkaen säännellä rikkidioksidin (SO2), typen oksidien (NOX) ja hiukkasten päästöjä, jotka ovat peräisin polttoaineiden käytöstä laitoksissa, joiden polttoaineteho on vähintään 1 megawatti (MWth) ja enintään 50 MWth.
  • Ekologisen suunnittelun puitedirektiivissä säädetään koko EU:n kattavia sääntöjä, joiden tavoitteena on parantaa kodinkoneiden sekä tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja muiden vastaavien koneiden ja laitteiden energiatehokkuutta.
  • Euroopan unionin päästökauppajärjestelmällä (EU ETS) vähennetään yli 12 000 voimalan ja teollisuuslaitoksen kasvihuonekaasupäästöjä 31 maassa ja lisäksi ilmailun aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. ETS kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.
  • Vesipuitedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on asteittain vähennettävä prioriteettiaineiksi määritellyn pilaavien aineiden ryhmän aiheuttamaa vesien pilaantumista. Siinä säädetään myös, että jäsenvaltioiden on lopetettava kerralla tai vaiheittain vaarallisiksi prioriteettiaineiksi määritellyn pilaavien aineiden ryhmän aiheuttamat päästöt ja häviöt.
  • Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevalla direktiivillä suojellaan ympäristöä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista ja tietyiltä muilta teollisuudenaloilta tulevien päästöjen haitallisilta vaikutuksilta.

 

Teollisuuden aiheuttamaa saastumista koskevien tietojen yleinen saatavuus on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Erityisesti on mainittava epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri (E-PRTR), joka tarjoaa kattavan rekisterin saastepäästöistä ja suurten teollisuuskokonaisuuksien ulkopuolelle tehtävistä siirroista. Se sisältää yli 30 000 teollisuuslaitoksen vuotuiset tiedot ilmaan, veteen ja maahan pääsevistä saasteista, jätekuljetuksista laitoksen ulkopuolelle ja jätevesien sisältämistä saasteista 33:ssa Euroopan maassa.

 

Kestävyysaloitteet

Käyttöön on otettu myös kestävyyskriteerejä, jotka auttavat vähentämään teollisuuden ympäristövaikutuksia. Esimerkkinä teollisuuden omista aloitteista mainittakoon, että EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) ja ISO 14001 -standardin pohjalta on otettu laajalti käyttöön erilaisia ympäristöasioiden toimintatapoja.

Myös yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia vapaaehtoisia aloitteita on otettu käyttöön lakisääteisiä vaatimuksia tiukempien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Niistä esimerkkinä ovat kemianteollisuuden Responsible Care ‑aloite, Global e-Sustainability Initiative (GeSI) ‑aloite, Kansainvälisen kaivos- ja metallineuvoston (ICMM) raaka-aineiden hyvää käyttöä koskevat menettelytavat (Materials Stewardship policy) sekä CSR Europe -yritysverkosto.

EU:n tasolla komissio on hyväksynyt yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan strategian. Kansainvälisellä tasolla yhteiskuntavastuuta koskevassa ISO 26000 -standardissa ohjataan yrityksiä ja organisaatioita sosiaalisesti vastuulliseen toimintaan.

 

Euroopan ympäristökeskuksen toiminta

Euroopan ympäristökeskus (EYK) tukee teollisuuden aiheuttamaa saastumista koskevan EU:n politiikan täytäntöönpanoa ja arviointia. EYK tukee myös pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä teollisuuden ympäristö- ja terveysvaikutusten rajoittamiseksi.

Teollisuuden päästöjä koskevat tiedot

EYK tukee unionia pitkän aikavälin strategioiden kehittämisessä teollisuuden aiheuttamien ympäristöpaineiden vähentämiseksi tarjoamalla päätöksentekijöille arviointeja ja tietoja. EYK:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu niiden tietojen saataville asettaminen, joita Euroopan maat toimittavat kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön mukaisten raportointivelvoitteiden nojalla. Nämä tehtävät käsittävät:

 

Raportoinnin yksinkertaistaminen

EYK tukee unionia teollisuuden aiheuttamia päästöjä koskevan raportoinnin yksinkertaistamiseen tähtäävien aloitteiden kehittämisessä. Tämä koskee muun muassa aloitteita, joilla pyritään yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan eri säädöksissä edellytettävää raportointia teollisista tiedoista EU:ln jäsenvaltioille ja yrityksille.

 

Arvioinnit ja raportit

EYK julkaisee monia erilaisia arviointiraportteja Euroopan teollisuuden ympäristövaikutuksista. Niitä ovat muun muassa EYK:n viiden vuoden välein julkaisemat Euroopan ympäristö – tila ja näkymät (SOER) -raportit sekä erityisraportit.

EYK toimii teollisuuden aiheuttaman saastumisen alalla tiiviissä yhteistyössä Euroopan ilman saastumisen ja ilmastonmuutoksen hallitsemisen aihekeskuksen (ETC/ACM) ja EYK:n Eionet-maaverkoston kanssa.

 

Tulevaisuuden näkymät

Vihreämpään eurooppalaiseen teollisuuteen siirtyminen edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, jolla vahvistetaan saastumisen vähentämistä sen lähteellä ja tarjotaan kannustimia toimintatapojen muuttamiseen ja uuden innovatiivisen teknologian käyttöönottoon.

Päätöksentekijöiden ensisijaisena tavoitteena on teollisuuden aiheuttamaa saastumista koskevan EU:n osaamispohjan parantaminen. Århusin yleissopimuksen mukaisesti seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa saastumisen vähentämisestä annetun lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevien tietojen saatavuutta. Teollisuuspäästödirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on annettava entistä parempia konsolidoituja tietoja teollisuuslaitoksista.

Entistä tiukemman lainsäädännön täytäntöönpano kaikilta osin auttaa parantamaan teollisuuden päästöjen valvontaa.

  • Teollisuuspäästödirektiivin mukainen teollisuuden toimintatapojen valvonta on tiukempaa kuin teollisuuden aiheuttaman saastumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan aiemman direktiivin (IPPC-direktiivin) mukainen valvonta. Valvonta perustuu parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) periaatteeseen ja kattaa suuremman määrän teollisuuden toimintoja kuin IPPC-direktiivi. Lisäksi valvonta perustuu teollisuuspäästödirektiivin mukaisten päästöjen raja-arvojen ja etenkin suuria polttolaitoksia (LCP) koskevien LCP-direktiiviä (2001/80/EY) tiukempien raja-arvojen täytäntöönpanoon.
  • Keskisuuria polttolaitoksia (MCP) koskevalla direktiivillä on määrä vähentää huomattavasti keskeisten ilmansaasteiden, SO2:n, NOX:n ja hiukkasten, vuotuisia päästöjä.

Kasvihuonekaasupäästöjen osalta EU ETS on suunniteltu keskeiseksi välineeksi, jolla vauhditetaan vähähiilisen teknologian käyttöönottoa teollisuudessa. EU ETS:n piiriin kuuluvien teollisuudenalojen päästöjen on vuonna 2020 määrä olla 21 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2005. Lokakuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan niiden on vuoteen 2030 mennessä määrä olla 43 prosenttia pienemmät.

Komission etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa kerrotaan pitkällä aikavälillä, miten Euroopan talous voitaisiin saada kestävälle pohjalle vuoteen 2050 mennessä. Siinä ehdotetaan keinoja, joilla voidaan parantaa resurssien tuottavuutta ja erottaa kasvu resurssien käytöstä samalla, kun vältetään jämähtämistä jonkin tietyn teknologian käyttöön. Näin luodaan edellytykset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2015 ehdotetussa kiertotaloutta koskevassa paketissa luodaan toimintaohjelma, joka käsittää koko kierron eli kaikki vaiheet tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon ja uusioraaka-aineiden markkinoihin. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on kiertotaloutta koskevien ohjeiden ja veden uudelleenkäyttöä koskevien parhaiden käytäntöjen sisällyttäminen teollisuuspäästödirektiivin mukaisiin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin asianmukaisiin vertailuasiakirjoihin (BREF-asiakirjoihin).

Komissio suorittaa parhaillaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) arviointia E-PRTR-asetuksen osalta. Arvioinnissa tarkastetaan, missä määrin sääntely on edelleen tarkoituksenmukaista. Arviointi on määrä julkaista vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi suoritetaan laaja ympäristölainsäädännön valvonnan ja raportoinnin toimivuustarkastus. Siinä pyritään tunnistamaan konkreettisia toimia, joilla yksinkertaistetaan ympäristölainsäädäntöön liittyvää valvontaa ja raportointia, vähennetään siitä aiheutuvaa rasitusta ja parannetaan sen tehokkuutta. Tulokset ja mahdolliset jatkotoimia koskevat ehdotukset on määrä julkaista vuoden 2017 loppuun mennessä.

 

Linkkejä

Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri (E-PRTR)

Suuria polttolaitoksia koskevat tiedot

Euroopan komission ympäristöasioiden PO – Teollisuuden aiheuttamat päästöt

Euroopan komission ilmastotoimien PO – Strategiat

Euroopan ilman saastumisen ja ilmastonmuutoksen hallitsemisen aihekeskus (ETC/ACM)

Asiaan liittyvää sisältöä

Geographic coverage

Europe
tallenna toimenpiteet
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100