Ilman saastuminen

Ilman saastuminen on paikallinen, Euroopan laajuinen ja pohjoista pallonpuoliskoa koskeva ongelma. Yhdessä maassa ilmaan päästetyt saasteet voivat kulkeutua ilmakehässä niin, että ne aiheuttavat ilmanlaadun heikentymistä myös muualla.

Hiukkaset ja alailmakehän otsoni on nyt yleisesti tunnustettu eniten ihmisen terveydelle haittaa aiheuttaviksi saasteiksi. Näille saasteille altistuminen pitkäaikaisesti ja huippupitoisuuksina voi johtaa monenlaisiin terveysvaikutuksiin alkaen lievistä hengityselinjärjestelmän sairauksista aina ennenaikaiseen kuolemaan. Viime vuosina jopa 40 prosenttia Euroopan kaupunkiväestöstä on saattanut altistua ilmassa olevien karkeiden hiukkasten (PM₁₀) pitoisuuksille, jotka ylittävät EU:n raja-arvon ihmisten terveyden suojelemiseksi. Jopa 50 prosenttia Euroopan kaupunkiväestöstä on saattanut altistua otsonitasoille, jotka ylittävät EU:n tavoitearvon. Ilmassa olevien pienhiukkasten (PM_2.5) on arvioitu lyhentävän odotettavissa olevaa elinaikaa EU:ssa yli kahdeksalla kuukaudella.

Ilmansaasteet vaikuttavat haitallisesti terveyteemme. Ne lyhentävät ihmisten odotettavissa olevaa elinaikaa keskimäärin yli kahdeksalla kuukaudella ja kaikkein saastuneimmissa kaupungeissa ja kaikkein saastuneimmilla alueilla yli kahdella vuodella. Jäsenvaltioiden on täytettävä EU:n ilmanlaatunormit pikaisesti ja vähennettävä ilmansaasteiden päästöjä.

Janez Potoènik, ympäristöasioista vastaava EU:n komission jäsen.

 Ilman saastuminen vahingoittaa myös ympäristöämme.

• Happamoituminen väheni merkittävästi vuosina 1990–2010 Euroopan herkkien ekosysteemien alueilla, jotka altistuivat liiallisten rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttamalle happamalle laskeumalle.

• Rehevöityminen on ympäristöongelma, joka johtuu liiallisten ravinteiden joutumisesta ekosysteemeihin. Tällä alalla edistystä on tapahtunut vähemmän. Liiallisesta ilmakehän typestä kärsivien herkkien ekosysteemien pinta-ala pieneni vain vähän vuosina 1990–2010.

• Satovahingot johtuvat altistumisesta korkeille otsonipitoisuuksille. Suurin osa maataloussadosta altistuu otsonitasolle, joka ylittää kasvillisuuden suojelemiseksi otsonivahingoilta asetetun EU:n pitkän aikavälin tavoitteen. Tämä koskee merkittävää osaa maatalousaleista, etenkin Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa.

Euroopan ilmanlaatu ei ole aina parantunut sitä mukaa kuin antropogeenisten (ihmisten aiheuttamien) ilmansaastepäästöjen määrä on yleisesti vähentynyt. Tämän taustalla oleva syyt eivät ole yksiselitteisiä:

• päästöjen vähenemisen ja ilmassa havaittujen ilmansaasteiden pitoisuuksien välinen suhde ei aina ole selkeä ja lineaarinen
• ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen muista pohjoisen pallonpuoliskon maista Eurooppaan lisääntyy.

Tämän vuoksi tarvitaan edelleen päästöjen vähentämiseen tähtääviä kohdennettuja toimenpiteitä, jotta voidaan suojella paremmin Euroopan unionin kansalaisten terveyttä ja ympäristöä.

Ilman saastumisen syitä

Ilman saastumiseen on monia sekä antropogeenisiä että luonnollisia syitä:

• fossiilisten polttoaineiden polttaminen sähköntuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
• teolliset prosessit ja liuottimien käyttö muun muassa kemian- ja mineraaliteollisuudessa
• maatalous
• jätehuolto
• tulivuorenpurkaukset, tuulen mukana kulkeutuva pöly, meriveden pärskeet ja kasvien tuottamat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat esimerkkejä luonnollisista päästöjen lähteistä.

Euroopan unionin politiikka

EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa sellainen ilmanlaadun taso, josta ei aiheudu kohtuuttomia vaikutuksia ja riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. EU toimii monella tasolla vähentääkseen ilmansaasteille altistumista: lainsäädännön avulla, tekemällä yhteistyötä ilman saastumisesta vastuussa olevien alojen kanssa, kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kautta sekä tekemällä tutkimustyötä. EU:n politiikoilla pyritään vähentämään ilmansaasteille altistumista vähentämällä päästöjä ja asettamalla ilmanlaatua koskevia raja- ja tavoitearvoja.

Lisätietoa Euroopan unionin ilmansaasteisiin liittyvistä politiikoista

EYK:n toiminta

Euroopan ympäristövirasto (EYK) on Euroopan unionin ilman saastumista käsittelevä tietokeskus; se tukee ilmaan joutuvia päästöjä ja ilmanlaatua koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa. EYK osallistuu myös ilman saastumista koskevien EU:n politiikkojen arviointiin ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämiseen ilmanlaadun parantamiseksi Euroopassa.

EYK:n toiminnassa keskitytään pääasiassa

• monenlaisten ilman saastumista koskevien tietojen julkaisemiseen
• ilman saastumisessa havaittavien kehityssuuntien ja niihin liittyvien Euroopassa toteutettavien politiikkojen ja toimenpiteiden dokumentoimiseen ja
• sen tutkimiseen, millaisia kompromisseja voidaan tehdä ja millaista synergiaa voidaan saavuttaa ilman saastumisen ja eri politiikan alojen, kuten ilmastonmuutos-, energia-, liikenne- ja teollisuuspolitiikan, välillä. 

Lisätietoa EYK:n toiminnasta

Hyödyllisiä linkkejä

EYK on julkaissut kokoelman ilman saastumiseen liittyviä linkkejä.