Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Lehdistöpalvelu / Tiedotteet / Ilmastonmuutos ykkösenä helteisen Euroopan ympäristöasioiden listalla

Ilmastonmuutos ykkösenä helteisen Euroopan ympäristöasioiden listalla

Vaihda kieli
Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja yksittäisten ihmisten on nyt paneuduttava moniin ympäristöasioihin tai maksettava myöhemmin kova hinta

LEHDISTÖTIEDOTE - Bryssel 29. marraskuuta 2005

Ilmastonmuutos ykkösenä helteisen Euroopan ympäristöasioiden listalla



Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja yksittäisten ihmisten on nyt paneuduttava moniin ympäristöasioihin tai maksettava myöhemmin kova hinta

Neljä kuuminta kesää olivat vuosina 1998, 2002, 2003 ja 2004. Kymmenen prosenttia Alppien jäätiköistä katosi yksinomaan kesän 2003 aikana. Tätä menoa kolme neljäsosaa Sveitsin jäätiköistä on sulanut vuoteen 2050 mennessä. Eurooppa ei ole kokenut tämäntasoisia ilmastonmuutoksia 5 000 vuoteen, kertoo Kööpenhaminassa toimivan Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n uusin raportti.

'Euroopan ympäristö - tila ja tulevaisuudennäkymät 2005' -raportti, joka perustuu viiden vuoden aikana suoritettuun arviointiin 31 maassa, antaa yleiskuvan Euroopan ympäristöstä ja viittaa moniin haasteisiin, joista ilmastonmuutos on vain yksi. Muita huolenaiheita ovat luonnon monimuotoisuus, merien ekosysteemit, maa- ja vesivarat, ilman saastuminen ja terveys. Raporttiin sisältyy ensimmäistä kertaa maakohtainen analyysi sekä tulosindikaattorit ja vertailut kaikista maista: 25 EU:n jäsenmaata sekä Bulgaria, Islanti, Liechtenstein, Norja, Romania ja Turkki samoin kuin Sveitsi.

Raportin mukaan Euroopan keskilämpötila on noussut 1900-luvun aikana 0,95 astetta. Tämä on 35 % enemmän kuin maailmanlaajuinen keskimääräinen 0,7 asteen lämpeneminen, ja suunta jatkuu edelleen. EU on pannut tämän merkille sekä asettanut tavoitteeksi maapallon lämpenemisen rajoittamisen kahteen asteeseen esiteolliseen kauteen verrattuna.

'Ilman tehokasta ja vuosikymmeniä kestävää työtä maapallon lämpeneminen johtaa jääkerrosten sulamiseen pohjoisessa ja aavikoitumiseen etelässä. Maanosan väestö saattaa hakeutua yhä enemmän asumaan alueen keskiosiin. Vaikka maapallon lämpeneminen saataisiinkin rajoitettua EU:n kahden lisäasteen tavoitteeseen, tulevat ilmasto-olot ovat joka tapauksessa ihmiskunnalle aivan uudet. Päästöjä on leikattava enemmän', sanoo EEA:n johtaja Jacqueline McGlade.

Raportti toteaa, että EU-ympäristölainsäädäntö on ollut toimivaa. Olemme saaneet puhdistetuksi sekä ilmaa että vettä, korvanneet joitakin otsonia tuhoavia aineita sekä kaksinkertaistaneet jätteiden kierrätyksen. Myös nykyiset autot saastuttavat aiempia vähemmän, ja ilman viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjä tuntuvia parannuksia katalysaattoreihin jotkin päästöt olisivat kymmenen kertaa tämänhetkisiä suuremmat. Raportti toteaa niin ikään, että näidenkin toimenpiteiden vaikutukset ilmenivät vasta kymmenen tai kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

Tällaiset ympäristönsuojelun menestystarinat ovat kuitenkin jäämässä henkilökohtaisten kulutustapojen varjoon. Eurooppalaiset elävät aiempaa kauemmin ja yhä useammat elävät yksin ja tarvitsevat näin ollen enemmän asuintilaa. Vuosina 1990--2000 rakennettiin yli 800 000 hehtaaria Euroopan maa-alasta. Kyseessä on kolme kertaa Luxemburgin kokoinen alue. Mikäli tämä suuntaus jatkuu, kaupunkimaisesti rakennettu alue kaksinkertaistuu yhdessä vuosisadassa. Hallitsemattomasti lisääntyvän kaupungistumisen hallinta on elintärkeää luonnonvarojen suojelemisen kannalta, toteaa raportti edelleen.

Matkustamme aiempaa pidemmälle ja aiempaa useammin ja käytämme planeetan luonnonvaroja kaksi kertaa enemmän kuin maapallon asukkaat keskimäärin. Liikenne on tällä hetkellä ja ähitulevaisuudessa nopeimmin kasvava kasvihuonekaasukuormittaja. Esimerkiksi lentämisen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eurooppalaiset jättävätkin selkeät jälkensä myös oman maanosansa ulkopuolelle luonnonvarojen kulutuksessa ja maapallon ympäristön vahingoittamisessa.

Eurobarometrin mukaan yli 70 prosenttia eurooppalaisista haluaa päätöksentekijöiden antavan sekä ympäristö-, talous- että sosiaalipolitiikalle saman painoarvon. Tämän näkymän huomioon ottamiseksi raportissa painotetaan, että päätöksentekijöiden on toimittava yhteistyössä koko Euroopassa samoin kun kansallisella ja paikallisella tasolla. Eri sektoreiden kuten liikenteen, maatalouden ja energiasektorin ympäristökysymykset on yhdistettävä toisiinsa sellaisten toimintapuitteiden luomiseksi, joissa yksittäiset henkilöt ja yritykset voivat ryhtyä toimiin.

'Päättäjien on oltava kaukokatseisia. On siirryttävä asteittain työn ja sijoitusten verottamisesta saastuttamisen ja tehottoman materiaalin- ja maankäytön verottamiseen. Lisäksi on tehtävä uudistuksia tapaan, jolla tukia myönnetään liikenteelle, asumiselle, energiantuotannolle ja maataloudelle. Tarvitsemme tukia jotka rohkaisevat kestäviä käytäntöjä ja tehokasta tekniikkaa', sanoo professori McGlade.

'Sopivin kannustimin varustettuna tällaiset uudistukset johtavat lisäsijoituksiin, innovaatioihin ja parantuneeseen kilpailukykyyn. Tämä on ollut havaittavissa jo joissakin maissa sekä joillakin aloilla. Euroopan korkeiden polttoaineverojen sekä tiukkojen standardien lopputuloksena viime vuosikymmeninä on kehitelty autoja, jotka ovat lähes kaksi kertaa polttoainetehokkaampia kuin Yhdysvaltain teillä kulkevat autot. Toimettomuuden seurausten hintaa on maksettu ihmisten elämässä ja ympäristössä, mistä esimerkkejä ovat kalakantojen romahtaminen, asbestin käyttö rakennuksissa, happamoittava sade sekä polttoaineiden lyijy. Pitkän aikavälin kehityksen turvaamiseksi kannattaa toimia jo nyt', toteaa professori McGlade.

Huomautuksia toimittajille:

Euroopan ympäristökeskus EEA: EEA sijaitsee Kööpenhaminassa. Ympäristökeskuksen tavoitteena ovat merkittävät ja mitattavissa olevat parannukset Euroopan ympäristössä tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle.

EEA:n tehtäväkenttään kuuluu Euroopan ympäristön tilaa koskevan laajan katsauksen tuottaminen viiden vuoden välein. 'Euroopan ympäristö - tila ja tulevaisuudennäkymät 2005' -raporttiin kuuluu:

  • Euroopan ympäristön kokonaisarvio, joka koostuu seuraavista luvuista:
    • Ympäristö ja elämänlaatu
    • Maankäyttö
    • Ilmastonmuutos
    • Ilmanlaatu ja terveys
    • Juomavesivarat
    • Meri ja rannikot
    • Maaperä
    • Biodiversiteetti ja ekosysteemit
    • Ympäristö ja taloussektorit
    • Tulevaisuus
  • Indikaattoreiden ydinjoukko, jota voidaan käyttää esim. Kioton tavoitteiden kaltaisten poliittisten toimien tehokkuuden mittaamisessa. Yksi ydinindikaattori on esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt. Indikaattorit antavat ajan tasalla olevaa ja paikkansa pitävää tietoa ympäristön trendeistä ja muutoksista.
  • Yhdeksään ydinindikaattoriin perustuva maakohtainen analyysi. Analyysi tarjoaa mahdollisuuden vertailujen tekemiseen maakohtaisella pistetaulukolla, joka perustuu maiden itsensä toimittamiin tietoihin.

    Maakohtaiset analyysit valmisteltiin yhteistyössä eri maiden ja EEA:n välillä maakohtaisten näkökohtien huomioimiseksi pistetaulukoiden analysoinnissa. Koska pistetaulukoihin mukaan otettujen indikaattoreiden valinnasta vastasi EEA, se ei välttämättä heijasta eri maiden prioriteetteja. Paremman käsityksen saamiseksi yksittäisten maiden tilanteesta mukaan on otettu lukuja myös kansallisista lähteistä, mistä johtuen ne eivät ole vertailtavissa Eurostatin, EEA:n tai muiden kansainvälisten elinten tietoihin. EEA ottaa vastuun lopputuloksesta.
  • Katso raportin C-osasta, miten oma maasi on suoriutunut.
  • Raportti kattaa seuraavat maat: EU-25-maat (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tshekin tasavalta, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Bulgaria, Islanti, Liechtenstein, Norja, Romania ja Turkki.


Linkkejä


Raportti on saatavilla osoitteessa:
http://reports.eea.europa.eu/state_of_environment_report_2005_1/

Yhteenveto:
http://reports.eea.europa.eu/state_of_environment_report_2005_1/en/soer_files/FI-summary.pdf

Maan kannalta katsottuna:
http://reports.eea.europa.eu/state_of_environment_report_2005_1/en/soer_files/FI-countryprofile.pdf

Tuloskortti:
http://reports.eea.europa.eu/state_of_environment_report_2005_1/en/soer_files/FI-scorecard.pdf


Yhteystiedot

Lehdistön yhteydenotot:

Brendan Killeen
Lehdistövirkailija
Viestintäasiat
Puh.: +45 33 36 72 69
Matkapuhelin: +45 23 68 36 71

Teresa Ruch Olsen
Lehdistövirkailija
Viestintäasiat
Puh.: +45 33 36 71 59
Matkapuhelin: +45 23 68 36 69

Marion Hannerup
Viestintäpäällikkö
Puh.: +45 33 36 71 60
Matkapuhelin: +45 51 33 22 43

For public enquiries:

EEA Information Centre

Enquiry form (English)


Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33142 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100