Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Lehdistöpalvelu / Tiedotteet / Kestämätön kehitys taloudessa uhkaa ympäristöasioiden kehitystä Euroopassa

Kestämätön kehitys taloudessa uhkaa ympäristöasioiden kehitystä Euroopassa

Vaihda kieli
Ympäristön tila on parantunut monessa suhteessa kauttaaltaan Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Suuri osa kehityksestä kuitenkin jää todennäköisesti talouskasvun jalkoihin, koska hallituksilla on vielä paljon tekemistä sen eteen, että vähennetään taloudellisen kehityksen vaikutusta sen aiheuttamaan ympäristön kuormitukseen.

LEHDISTÖTIEDOTE


Kööpenhamina/Geneve/Bryssel, 12. toukokuuta 2003


Kestämätön kehitys taloudessa uhkaa ympäristöasioiden kehitystä Euroopassa


Ympäristön tila on parantunut monessa suhteessa kauttaaltaan Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Suuri osa kehityksestä kuitenkin jää todennäköisesti talouskasvun jalkoihin, koska hallituksilla on vielä paljon tekemistä sen eteen, että vähennetään taloudellisen kehityksen vaikutusta sen aiheuttamaan ympäristön kuormitukseen.


Tämä on yksi Euroopan ympäristökeskuksen tärkeimmistä sanomista sen tänään julkistamassa tuoreimmassa arvioinnissa Euroopan ympäristön tilasta.


Euroopan ympäristö: kolmas arviointi on tehty Environment for Europe -ministerikonferenssia varten. Se pidetään 21.--23. toukokuuta Kiovassa, Ukrainassa, Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission suojeluksessa (UNECE). Ympäristökeskus julkaisi kaksi aikaisempaa arviointia vuosina 1995 ja 1998 Bulgariassa Sofiassa ja Tanskassa Ĺrhusissa pidettyjen kokousten yhteydessä.


Uusi raportti kattaa yhteensä 52 maata, mukaan lukien ensimmäistä kertaa koko Venäjän federaatio sekä 11 muuta Itä-Euroopan, Kaukasuksen ja Keski-Aasian (IEKKA) valtiota.


Raportista ilmenee, että suurin osa parannuksista ympäristöasioissa on edelleen piipunpäätoimenpiteitä saastumisen rajoittamiseksi tai seurausta talouslamasta ja uudelleenjärjestelyistä eri puolilla Eurooppaa.


”Tiedämme entuudestaan näiden parannusten olevan turhia, jos talouskasvun perustana on jatkossakin perinteinen, yhä vallalla oleva ympäristöä vahingoittava toiminta kestävämpien, ekotehokkaampien vaihtoehtojen sijaan”, totesi EYK:n väliaikainen johtaja Gordon McInnes.


”Tämä on erityinen riski EU:n ehdokasvaltioille ja IEKKA-maille, joihin on siirretty paljon teollista tuotantoa Länsi-Euroopasta ja muualta”, lisäsi McInnes.


Samalla kun raportissa on tietoa huomattavista eroista ympäristötilanteessa eri alueellisten ryhmittymien välillä ja sisällä, raportti vahvistaa sen, että asianmukaisesti kehitetyt ja toteutetut ympäristöpoliittiset toimintalinjat ovat useilla aloilla johtaneet merkittäviin parannuksiin ympäristössä ja vähentäneet siihen kohdistuvia paineita.


Esimerkiksi ilmakehän otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöt Euroopassa ovat vähentyneet huomattavasti. Ilmaa happamoittavien päästöjen ja pistelähteistä, kuten tehtaista, peräisin olevien vesiä saastuttavien päästöjen väheneminen on yleisesti ottaen parantanut sekä ilman- että vedenlaatua. Biologisesti tärkeiden kasvi- ja eläinlajien tilannetta on parantanut jonkin verran niiden elinympäristöjen suojelu.


Sitä vastoin jätteiden vähentämiseen pyrkivä ympäristöpolitiikka ei ole edennyt merkittävästi, ja paineet kasvavat edelleen joidenkin luonnonvarojen, erityisesti kalakantojen, pintamaan ja maan osalta. Ongelmana pysyvät päästöt vesiin hajapäästölähteistä, kuten maataloudesta.


Taloudellinen ja sosiaalinen muutos 1990-luvun alkupuolelta on johtanut ympäristöasioissa joillakin aloilla parannuksiin, mutta joillakin aloilla huonontumiseen. Länsi-Eurooppa on edennyt kohti palvelusuuntautuneempaa yhteiskuntaa ja muu maanosa kohti markkinataloutta, vaikkakin eri vauhtia.


Yleisesti ottaen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Euroopassa. Keski- ja Itä-Euroopassa sekä IEKKA-maissa on ollut vähemmän maataloudesta ja teollisuudesta vesivaroihin kohdistuvia paineita. Näissä maissa talousuudistus on ollut myös tärkein taustatekijä ilmansaastepäästöjen vähenemisessä.


Kielteisenä puolena mainittakoon, että maan poistuminen viljelystä talousuudistuksen seurauksena Keski- ja Itä-Euroopassa sekä IEKKA-maissa uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Monissa Länsi-Euroopan maissa talouskasvu vaikeuttaa pääsyä kansallisiin tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.


Yhdyskuntien kehittyminen ja liikenneinfrastruktuuri peittävät laajoja tuottoisan maaperän alueita, ja ne pirstovat tärkeitä eläinten ja kasvien elinympäristöjä monin paikoin alueella. Liikakalastus uhkaa meren luonnonvaroja.


Koska ympäristöä koskevat parannukset määrittyvät näillä alueilla pääasiassa yleisen taloudellisen tilanteen kautta, suuri osa tähän mennessä tapahtuneesta kehityksestä ei todennäköisesti ole pitkäaikaista edelleen jatkuvan tai uudelleen alkavan talouskasvun ehdoilla. Samanaikaisesti monet kielteiset vaikutukset todennäköisesti voimistuvat.


Tämä suuntaus on jo nähtävissä liikenteessä, jossa on meneillään selkeä siirtyminen tie- ja lentoliikenteeseen ympäristöystävällisempien tapojen sijaan, mikä johtaa energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun.


Ihmisten terveyttä uhkaavat edelleen erilaiset ympäristön tilaan liittyvät tekijät. Ongelmajätettä syntyy yhä enemmän Euroopassa. Juomaveden laatu on huolestuttava koko alueella, ja altistuminen hiukkasmaisille aineille on nyt suurin ilmansaasteista aiheutuva uhka ihmisten terveydelle läntisen Euroopan kaupungeissa.


Raportin päätelmien mukaan olisi nopeutettava sellaisten toimintalinjojen muodostamista ja toteuttamista, jotka ottavat ympäristökysymykset täysin huomioon, sikäli kuin Euroopassa aiotaan taata ympäristön asianmukainen suojeleminen ja onnistua siirtymisessä kestävämpään kehitykseen.


”EU:n kestävän kehityksen strategia on askel oikeaan suuntaan, mutta suhteellisen varakkailta EU:n jäsenvaltioilta kaivataan enemmän operatiivista toimintaa, jotta ne säilyttäisivät uskottavuutensa ympäristöasioissa”, totesi McInnes.


Hän lisäsi: ”Se mitä eniten kaivataan, on sellainen päätöksentekomalli, jossa otetaan kunnolla huomioon kilpailevat mutta usein toisiaan täydentävät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat. Erilaiset aloitteet eurooppalaisesta alueellisesta energiaan liittyvästä yhteistyöstä ovat hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta käytännössä.”


Tiivistelmä raportista on saatavissa nyt web-osoitteesta http://reports.eea.europa.eu/environmental_assessment_report_2003_10-sum.
Raportin kokonaisuudessaan saa julkistamisen jälkeen web-osoitteesta http://reports.eea.europa.eu/environmental_assessment_report_2003_10.


Huomautuksia toimittajille


  • Kiovan ministerikonferenssi on viides vastaava tapahtuma, joka pidetään vuonna 1991 alkaneen Environment for Europe -hankkeen yhteydessä. Tietoa konferenssista saa osoitteista http://www.unece.org/env/wgso/index_kyivconf.htm ja http://www.kyiv-2003.info/main/index.php.
  • Itä-Euroopan, Kaukasuksen ja Keski-Aasian (IEKKA) valtiot ovat Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kirgizstan, Moldova, Tajikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjän federaatio.

Euroopan ympäristökeskus


Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot käyttävät Euroopan ympäristökeskusta pääasiallisena tietolähteenään kehittäessään ympäristöä koskevia toimintalinjojaan. Ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja saavuttamaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristössä tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. EU perusti keskuksen vuonna 1990, ja se on toiminut Kööpenhaminassa vuodesta 1994 alkaen. Ympäristökeskus toimii Euroopan tieto- ja seurantaverkon (Eionet) ytimenä. Verkkoon kuuluu noin 300 Euroopassa toimivaa elintä, joilta kerätään ja joiden kautta levitetään tietoa ympäristöstä.


Ympäristökeskus on avoin kaikille valtioille, joilla on samat tavoitteet kuin sillä. Jäseniä siihen kuuluu nykyään 31, jotka ovat 15 EU:n jäsenvaltiota; Islanti, Norja ja Liechtenstein, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä; 13 EU:n ehdokasmaata, nimittäin Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovenia, Slovakian tasavalta ja Turkki (tästä kuusta alkaen). EYK on ensimmäinen EU:n elin, jossa on mukana liittymässä olevia maita. Myös Sveitsin kanssa käydään neuvotteluja EYK:n jäsenyydestä.



Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 32983 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100