Muutoksesta siirtymävaiheeseen

Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kuinka voisimme ohjata näitä parhaillaan tapahtuvia muutoksia, jotta saavuttaisimme maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen vuoteen 2050 mennessä? Kuinka löydämme tasapainon talouden ja ympäristön, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteiden välillä? Vastaus on siinä, kuinka hyvin selviämme siirtymävaiheesta lukitsematta itseämme kestämättömiin järjestelmiin.

Lue lisää

Katsaus maapallon aerosoleihin

Afrikasta tuleva Saharan pöly on yksi ilman sisältämien hiukkasten luonnollisista lähteistä. Saharan äärimmäisen kuivat ja kuumat olosuhteet synnyttävät turbulenssia, joka voi kuljettaa pölyä ylöspäin 4 – 5 kilometrin korkeuteen. Hiukkaset voivat pysyä kyseisessä korkeudessa viikkoja tai kuukausia ja kulkeutuvat usein tuulen mukana eri puolille Eurooppaa.

Lue lisää

Dublinissa torjutaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksia

Martin Fitzpatrick on Dublinin kaupunginvaltuuston ilmanlaadun seuranta- ja meluyksikön johtava ympäristöterveysviranomainen. Hän toimii myös Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston ja Euroopan ympäristökeskuksen johtaman ilmanlaadun parantamista koskevan pilottihankkeen yhteyshenkilönä Dublinissa. Kysyimme häneltä, miten Dublin ratkaisee huonoon ilmanlaatuun liittyviä terveysongelmia.

Lue lisää

Kaiken takana on kemia

Ilmakehän kemia on monimutkainen. Ilmakehä koostuu tiheydeltään ja kemialliselta koostumukseltaan vaihtelevista kerroksista. Haastattelimme professori David Fowleria Yhdistyneen kuningaskunnan luonnonympäristön tutkimusneuvoston ekologis-hydrologisesta keskuksesta (Centre for Ecology & Hydrology of the Natural Environment Research Council) terveyteen ja ympäristöön vaikuttavista ilmakehän saasteista ja kemiallisista prosesseista.

Lue lisää

Ilmanlaatua koskeva EU:n lainsäädäntö

Ilman saastuminen ei ole kaikkialla samanlaista. Ilmakehään pääsee erilaisia saasteita useista eri lähteistä. Ilmakehässä ne voivat muuttua uusiksi saasteiksi ja levitä ympäri maailmaa. Näiden monimutkaisten asioiden ratkaisemiseen tarkoitettujen toimintalinjojen suunnittelu ja täytäntöönpano eivät ole helppoja. Alla on yleiskatsaus ilmanlaatua koskevaan Euroopan unionin lainsäädäntöön.

Lue lisää

Ilmanlaatua koskevan tiedon lisääminen

Tieto ja ymmärrys ilman saastumisesta lisääntyvät joka vuosi. Käytössä on laajentuva mittausasemaverkosto, joka välittää tietoa monista erilaisista ilmansaasteista. Näitä tietoja täydennetään ilmanlaatumalleilla. Nyt onkin varmistettava, että tutkimustietoa ja toimintalinjoja kehitetään rinnakkain.

Lue lisää

Sisäilman laatu

Sisäilman laatu

14.06.2013

Monet saattavat viettää päivittäin jopa 90 prosenttia ajastaan sisällä – kotona, työssä tai koulussa. Myös hengittämämme sisäilman laatu vaikuttaa suoraan terveyteemme. Miten sisäilman laatu määräytyy? Onko ulko- ja sisäilman saasteilla mitään eroa? Miten sisäilman laatua voidaan parantaa?

Lue lisää

Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu

Ilmastomme muuttuu. Monet ilmastoa muuttavista kaasuista ovat myös yleisiä ilmansaasteita, jotka vaikuttavat terveyteemme ja ympäristöön. Ilmanlaadun parantaminen voi myös monin tavoin tehostaa toimia ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja päinvastoin, mutta näin ei aina ole. Haasteena on tulevaisuudessa varmistaa, että ilmasto- ja ilmanlaatupolitiikoissa keskitytään kaikkia osapuolia hyödyttäviin järjestelyihin.

Lue lisää

Nykyinen ilmanlaatu Euroopassa

Ilmanlaatu Euroopassa on parantunut viime vuosikymmeninä. Monia saastepäästöjä on onnistuttu vähentämään, mutta varsinkin hiukkas- ja otsonisaasteet vaarantavat edelleen vakavasti eurooppalaisten terveyden.

Lue lisää

Ilma jota hengitämme

Hengitämme syntymähetkestä kuolemaan saakka. Elääksemme meidän on hengitettävä jatkuvasti, samoin kuin kaikkien maapallon elävien olentojen. Huono ilmanlaatu vaikuttaa meihin kaikkiin: se vahingoittaa terveyttämme ja ympäristöämme, mistä aiheutuu myös taloudellisia menetyksiä. Mistä hengittämämme ilma sitten koostuu ja mistä eri ilmansaasteet ovat peräisin?

Lue lisää

Tiede, politiikka ja kansalaiset yhteistyössä

Ilmakehä, säätyypit ja niiden kausivaihtelut ovat jo kauan kiehtoneet ihmistä ja olleet havainnoinnin kohteena. Neljännellä vuosisadalla eaa. filosofi Aristoteles esitti tutkielmassaan "Meteorologia" havaintojaan paitsi säätyypeistä, myös geotieteestä yleensä. Ilma symbolisoi tyhjyyttä aina 1600-luvulle saakka. Ilman oletettiin olevan painotonta, kunnes Galileo Galilei todisti tieteellisesti, että ilma painaa.

Lue lisää

Kaupunkilaiset ja vesi

Väestön kasvu, kaupungistuminen ja talouskehitys lisäävät puhtaan veden tarvetta kaupunkialueilla kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos ja saastuminen vaikuttavat kaupunkien asukkaiden veden saantiin. Miten Euroopan kaupungit voivat vastedeskin tarjota puhdasta vettä asukkailleen?

Lue lisää

Veden käyttö maataloudessa

Tarvitsemme ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos ovat johtaneet yhä suurempaan veden kysyntään – niinpä erityisesti etelässä sijaitsevat alueet joutuvat ponnistelemaan löytääkseen riittävästi puhdasta makeaa vettä. Miten ruoantuotanto voi jatkua siten, ettei luonto kärsi puhtaan veden puutteesta? Aikaisempaa tehokkaammasta vedenkäytöstä maataloudessa olisi varmasti hyötyä.

Lue lisää

Eurooppalainen näkökulma kestävyyteen

EU:n päättäjät pyrkivät lisäämään resurssien käytön tehokkuutta unionissa lainsäädäntötoimin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten EU:ssa saavutetaan tasapaino talouden ja ympäristön välillä ja mitä kestävyys merkitsee Rio+20 -kokouksen valossa EU:lle ja kehitysmaille. Seuraavassa esitetään yksi näkökulma asiaan.

Lue lisää

Grönlannin jätehuolto

Asuimmepa sitten kaupungin taajamassa tai syrjäkylässä, tuotamme jätettä: ruoantähteitä, elektroniikkaromua, akkuja, paperia, muovipulloja, vaatteita ja vanhoja huonekaluja. Niistä kaikista on päästävä eroon. Osa jätteistä päätyy uusiokäyttöön tai kierrätykseen, osa poltetaan energiajätteenä tai kuljetetaan kaatopaikalle. Jätteiden käsittelyyn ei ole olemassa yhtä ainutta kaikkialla toimivaa tapaa, vaan paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaanhan jätteet ovat aluksi paikallinen ongelma. Seuraavassa kuvataan, miten hallitus pyrkii ratkaisemaan jäteongelman Grönlannissa, jossa asutus on hyvin harvaa, kylien väliset etäisyydet pitkät ja tieinfrastruktuuri puutteellista.

Lue lisää

Onko liiketoiminnassa järkeä?

Monet yritykset pienyrityksistä monikansallisiin yhtiöihin etsivät keinoja säilyttää markkinaosuutensa tai kasvattaa sitä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kestävyyden tavoittelu edellyttää paljon muutakin kuin yrityksen imagon muuttamista vihreään suuntaan ja tuotantokustannusten leikkaamista. Se voi edellyttää uusia liiketoiminta-aloja.

Lue lisää

Ruokajäte

Ruokajäte

14.06.2012

Noin kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois. Kun samalla yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa näkee nälkää, on mahdotonta olla pohtimatta, mitä asialle voitaisiin tehdä. Ruokahävikki on paitsi menetetty mahdollisuus ruokkia nälkäisiä myös muiden resurssien, kuten maan, veden, energian ja työvoiman tuhlaamista.

Lue lisää

Paikallisesti ja kansainvälisesti

Kun elintärkeistä resursseista, kuten vedestä tai maasta, on pulaa tai niihin kohdistuu kasvavia paineita, kysymys siitä, kuka tekee päätökset, voi olla yhtä tärkeä kuin se, miten luonnonvaroja hallitaan ja käytetään. Toimien kansainvälinen koordinointi on usein välttämätöntä, mutta ilman paikallisten tukea ja osallistumista kentällä ei voida tehdä mitään.

Lue lisää

Kaivoksesta jätteeksi ja siitä eteenpäin

Lähes kaikki, mitä kulutamme ja tuotamme, vaikuttaa ympäristöömme. Kun teemme päivittäisiä valintoja ostaessamme tiettyjä tavaroita tai palveluja, emme useinkaan mieti niiden ympäristöjalanjälkeä. Niiden hinnat tuskin koskaan vastaavat niiden todellisia kustannuksia. Voimme kuitenkin tehdä paljon muuttaaksemme kulutustamme ja tuotantoamme vihreämpään suuntaan.

Lue lisää

Elämää kulutusyhteiskunnassa

Euroopassa vuosikymmeniä kestänyt suhteellisen vakaa kasvu on muuttanut elämäntyyliämme. Tuotamme ja kulutamme enemmän tavaroita ja palveluja. Matkustelemme enemmän ja elämme pidempään. Samalla kuitenkin myös kotimaassa ja ulkomailla harjoittamamme taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat kasvaneet ja ovat entistä paremmin nähtävissä. Kunnolla täytäntöön pantu ympäristölainsäädäntö tuottaa kentällä tuloksia. Kun tarkastelemme viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia, voimmeko kuitenkaan sanoa, että teemme parhaamme?

Lue lisää

Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100