Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Artikkelit / Artikkelit

Artikkelit

Vaihda kieli
Ilma jota hengitämme

Hengitämme syntymähetkestä kuolemaan saakka. Elääksemme meidän on hengitettävä jatkuvasti, samoin kuin kaikkien maapallon elävien olentojen. Huono ilmanlaatu vaikuttaa meihin kaikkiin: se vahingoittaa terveyttämme ja ympäristöämme, mistä aiheutuu myös taloudellisia menetyksiä. Mistä hengittämämme ilma sitten koostuu ja mistä eri ilmansaasteet ovat peräisin?

Lue lisää

Tiede, politiikka ja kansalaiset yhteistyössä

Ilmakehä, säätyypit ja niiden kausivaihtelut ovat jo kauan kiehtoneet ihmistä ja olleet havainnoinnin kohteena. Neljännellä vuosisadalla eaa. filosofi Aristoteles esitti tutkielmassaan "Meteorologia" havaintojaan paitsi säätyypeistä, myös geotieteestä yleensä. Ilma symbolisoi tyhjyyttä aina 1600-luvulle saakka. Ilman oletettiin olevan painotonta, kunnes Galileo Galilei todisti tieteellisesti, että ilma painaa.

Lue lisää

Kaupunkilaiset ja vesi

Väestön kasvu, kaupungistuminen ja talouskehitys lisäävät puhtaan veden tarvetta kaupunkialueilla kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos ja saastuminen vaikuttavat kaupunkien asukkaiden veden saantiin. Miten Euroopan kaupungit voivat vastedeskin tarjota puhdasta vettä asukkailleen?

Lue lisää

Veden käyttö maataloudessa

Tarvitsemme ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos ovat johtaneet yhä suurempaan veden kysyntään – niinpä erityisesti etelässä sijaitsevat alueet joutuvat ponnistelemaan löytääkseen riittävästi puhdasta makeaa vettä. Miten ruoantuotanto voi jatkua siten, ettei luonto kärsi puhtaan veden puutteesta? Aikaisempaa tehokkaammasta vedenkäytöstä maataloudessa olisi varmasti hyötyä.

Lue lisää

Kaivoksesta jätteeksi ja siitä eteenpäin

Lähes kaikki, mitä kulutamme ja tuotamme, vaikuttaa ympäristöömme. Kun teemme päivittäisiä valintoja ostaessamme tiettyjä tavaroita tai palveluja, emme useinkaan mieti niiden ympäristöjalanjälkeä. Niiden hinnat tuskin koskaan vastaavat niiden todellisia kustannuksia. Voimme kuitenkin tehdä paljon muuttaaksemme kulutustamme ja tuotantoamme vihreämpään suuntaan.

Lue lisää

Onko liiketoiminnassa järkeä?

Monet yritykset pienyrityksistä monikansallisiin yhtiöihin etsivät keinoja säilyttää markkinaosuutensa tai kasvattaa sitä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kestävyyden tavoittelu edellyttää paljon muutakin kuin yrityksen imagon muuttamista vihreään suuntaan ja tuotantokustannusten leikkaamista. Se voi edellyttää uusia liiketoiminta-aloja.

Lue lisää

Ruokajäte

Ruokajäte

05.06.2012

Noin kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois. Kun samalla yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa näkee nälkää, on mahdotonta olla pohtimatta, mitä asialle voitaisiin tehdä. Ruokahävikki on paitsi menetetty mahdollisuus ruokkia nälkäisiä myös muiden resurssien, kuten maan, veden, energian ja työvoiman tuhlaamista.

Lue lisää

Eurooppalainen näkökulma kestävyyteen

EU:n päättäjät pyrkivät lisäämään resurssien käytön tehokkuutta unionissa lainsäädäntötoimin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten EU:ssa saavutetaan tasapaino talouden ja ympäristön välillä ja mitä kestävyys merkitsee Rio+20 -kokouksen valossa EU:lle ja kehitysmaille. Seuraavassa esitetään yksi näkökulma asiaan.

Lue lisää

Elämää kulutusyhteiskunnassa

Euroopassa vuosikymmeniä kestänyt suhteellisen vakaa kasvu on muuttanut elämäntyyliämme. Tuotamme ja kulutamme enemmän tavaroita ja palveluja. Matkustelemme enemmän ja elämme pidempään. Samalla kuitenkin myös kotimaassa ja ulkomailla harjoittamamme taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat kasvaneet ja ovat entistä paremmin nähtävissä. Kunnolla täytäntöön pantu ympäristölainsäädäntö tuottaa kentällä tuloksia. Kun tarkastelemme viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia, voimmeko kuitenkaan sanoa, että teemme parhaamme?

Lue lisää

Tie maailmanlaajuiseen kestävyyteen

Ympäristöhallinto täyttää 40 vuotta. Se on auttanut meitä rakentamaan instituutioita, joiden avulla ymmärrämme ympäristöongelmia ja voimme puuttua niihin paremmin. Vuonna 1992 järjestetystä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssista (Earth Summit) tulee kuluneeksi 20 vuotta, ja maailman johtajat tapaavat jälleen Rio de Janeirossa uusiakseen maailmanlaajuisen sitoumuksensa vihreään talouteen ja parantaakseen globaalia hallintoa.

Lue lisää

Paikallisesti ja kansainvälisesti

Kun elintärkeistä resursseista, kuten vedestä tai maasta, on pulaa tai niihin kohdistuu kasvavia paineita, kysymys siitä, kuka tekee päätökset, voi olla yhtä tärkeä kuin se, miten luonnonvaroja hallitaan ja käytetään. Toimien kansainvälinen koordinointi on usein välttämätöntä, mutta ilman paikallisten tukea ja osallistumista kentällä ei voida tehdä mitään.

Lue lisää

Hinnat kohdilleen

Hinnat kohdilleen

05.06.2012

Monissa kehitysmaissa talous perustuu pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Näin maat yrittävät auttaa kansalaisiaan pääsemään köyhyydestä, mutta tämä voi vahingoittaa ekosysteemejä, joista kansalaiset ovat riippuvaisia. Lyhytnäköiset ratkaisut heikentävät usein väestön hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Voivatko hallitukset auttaa markkinoita asettamaan luonnonvarojen hinnat kohdilleen ja vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin? Seuraavassa tarkastellaan lähemmin sitä, mitä veden käyttö puuvillantuotantoon merkitsee Burkina Fasossa.

Lue lisää

Talous vihreämmäksi

Tulevaisuudessa useimmat muistavat vuoden 2011 taloudellisesta myllerryksestä, Japanin maanjäristyksestä, tsunamista ja ydinonnettomuudesta, EU:n jäsenvaltioiden lainapaketeista, arabikevään laajoista mielenosoituksista, Wall Streetin valtausliikkeestä ja Espanjan Indignados-protestiliikkeestä. Vain harvat muistavat, että samana vuonna tiedemiehet löysivät yli 18 000 uutta planeetallamme elävää lajia. Vieläkin harvemmat osaavat nimetä jonkin sukupuuttoon kuolleen lajin.

Lue lisää

Grönlannin jätehuolto

Asuimmepa sitten kaupungin taajamassa tai syrjäkylässä, tuotamme jätettä: ruoantähteitä, elektroniikkaromua, akkuja, paperia, muovipulloja, vaatteita ja vanhoja huonekaluja. Niistä kaikista on päästävä eroon. Osa jätteistä päätyy uusiokäyttöön tai kierrätykseen, osa poltetaan energiajätteenä tai kuljetetaan kaatopaikalle. Jätteiden käsittelyyn ei ole olemassa yhtä ainutta kaikkialla toimivaa tapaa, vaan paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaanhan jätteet ovat aluksi paikallinen ongelma. Seuraavassa kuvataan, miten hallitus pyrkii ratkaisemaan jäteongelman Grönlannissa, jossa asutus on hyvin harvaa, kylien väliset etäisyydet pitkät ja tieinfrastruktuuri puutteellista.

Lue lisää

Silminnäkijä: poika nimeltä Chance

Bisie on alueen suurin kaivos. Se sijaitsee keskellä tiheää metsää noin 90 kilometrin päässä metsän reunasta ja ulottuu 100 metrin syvyyteen. Kaivostunnelit ovat usein vain hieman suurempia kuin aukko maassa. Kussakin kaivostunnelissa työskentelee kymmeniä poikia ja miehiä hirvittävissä olosuhteissa.

Lue lisää

Elämä keskinäisten yhteyksien maailmassa

”… pelkästään 500 miljoonan eurooppalaisen tavoitteiden ja elämäntapojen aiheuttama yhteenlaskettu taakka on liian suuri puhumattakaan planeetallamme elävien monien miljardien muiden ihmisten oikeutetusta halusta jakaa sama elämäntapa… Meidän on muutettava eurooppalaisten kuluttajien käyttäytymistä, valistettava ihmisiä ja vaikutettava heidän tottumuksiinsa.” Janez Potočnik, ympäristöstä vastaava Euroopan komission jäsen (maaliskuu 2010)

Lue lisää

Metsien vuosi – metsät ihmisille

1,6 miljardin ihmisen elanto riippuu metsästä. Metsissä eri puolilla maailmaa asuu 300 miljoonaa ihmistä.

Lue lisää

Monimutkaisia haasteita keskinäisten yhteyksien maailmassa

Yksi EEA:n lippulaivaraportin eli SOER 2010 -tutkimuksen keskeisistä päätelmistä on itsestään selvä: ”ympäristöhaasteet ovat luonteeltaan systeemisiä, eikä niitä voida ymmärtää erillään toisistaan”.

Lue lisää

Kaupungistunut maailma

Tiesitkö tämän? Kaupunki vaikuttaa suureen alueeseen omien rajojensa ulkopuolella. Esimerkiksi yksin Lontoon arvioidaan tarvitsevan tarpeidensa tyydyttämiseen sekä jätteiden ja päästöjen vastaanottamiseen alueen, joka vastaa kooltaan lähes 300 kertaa sen omaa maantieteellistä kokoa. (SOER 2010)

Lue lisää

Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100