Ilmanlaatu puhuttaa edelleen monia eurooppalaisia

Vaihda kieli
Article Julkaistu 31.01.2017 Viimeksi muokattu 16.02.2017
Euroopan ympäristökeskus julkaisi viime kuussa uusimman Euroopan ilmanlaatua käsittelevän raporttinsa, joka osoittaa ilmanlaadun paranevan hitaasti, vaikka ilmansaasteet ovat edelleen suurin yksittäinen ympäristöterveysvaara Euroopassa. Istahdimme keskustelemaan EYK:n ilmanlaatuasiantuntija Alberto González Ortizin kanssa raportin sisältämistä havainnosta ja siitä, miten satelliittikuvantamisen kaltaiset teknologiat auttavat parantamaan ilmanlaatua koskevaa tutkimusta.

© Simeon Lazarov, Environment & Me /EEA

Mitkä ovat vuoden 2016 raportin tärkeimmät havainnot?

Tämän vuoden raportissa korostetaan sitä, että ilmansaasteen pitoisuudet jatkavat hidasta laskuaan koko Euroopassa. Niillä on kuitenkin edelleen huomattavia terveysvaikutuksia. Sairauksien vuoksi ilmansaasteet heikentävät elämänlaatua. Päivitetyssä raportissamme annetaan myös uusi arvio pienhiukkasten kaltaisten haitallisimpien ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Pienhiukkaset aiheuttivat arviolta 467 000 ennenaikaista kuolemaa 41:ssä Euroopan maassa vuonna 2013.

Ilmansaasteen terveysvaarat ovat hyvin tiedossa Maailman terveysjärjestöjen kaltaisten järjestöjen ansiosta, ja ihmiset ympäri Eurooppaa tietävät entistä paremmin ongelman vakavuuden. Altistumisemme on päivittäistä. Korkeita ilmansaastepitoisuuksia ei näe, mutta ne kyllä tuntee.

Entä tieliikenne ja ilmansaaste kaupungeissa? 

Raportissa korostetaan tieliikenteen vaikutusta ilmansaastumiseen, mikä on ollut äskettäin uutisissakin monien eurooppalaisten kaupunkien, muun muassa Pariisin ja Lontoon, osalta.

Tieliikenne on typpidioksidin suurin päästölähde, ja typpidioksidi puolestaan on yksi terveydelle haitallisimmista saasteista. Tämä ilmansaaste on myös otsonia muodostava yhdiste ja hiukkanen, jota voi muodostua ilmassa. Liikenne on myös primääristen hiukkasten merkittävä lähde – ei vain polttoaineen polttamisen takia, vaan myös renkaiden ja jarrujen kulumisen vuoksi. Liikenne on myös erittäin suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Tieliikenne vie myös suuren osan julkisesta tilastamme, siitä esimerkkinä ovat liikenneruuhkat. Se aiheuttaa myös melua. Ongelmassa on siis monia ulottuvuuksia.

Kukaan ei tietenkään kyseenalaista liikenteen ja liikkuvuuden tärkeää asemaa jokapäiväisessä elämässämme, mutta liikkumisesta voidaan tehdä entistä kestävämpää. Monissa kaupungeissa ympäri Eurooppaa on jo ryhdytty toimenpiteisiin ja pyritty luomaan aiempaa kestävämpiä liikennejärjestelmiä. Ruuhkamaksujen kaltaiset toimenpiteet ovat lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteitä, joten liikennejärjestelmiin on harkittava pidemmän aikavälin perusteellisia ja innovatiivisia muutoksia yleisen hyvinvointimme parantamiseksi.

Raportissa kiinnitetään myös huomiota asuin- ja liikerakennuksista peräisin oleviin päästöihin. Miten suuri ongelma ne ovat? 

Puu-uunit ja takat ovat suurempi ongelma kuin ihmiset kuvittelevatkaan, erityisesti talvella. Monet ihmiset etenkin Itä- ja Pohjois-Euroopassa lämmittävät takkoja tai puu-uuneja, jotka päästävät paljon pienhiukkasia (PM2.5). Kotitalouksien, liikerakennusten ja muiden laitosten lämmittämisessä käytettävien polttoaineen eri tyyppien polttaminen on itse asiassa suurin pienhiukkasten lähde. Sieltä on peräisin yli puolet kaikista Euroopan pienhiukkasista.

Toinen ongelma talviaikaan voi olla se, että tyynessä säässä useimmat näistä päästöistä jäävät tavallisesti leijumaan ja pysyvät lähellä maata lämpötilainversion vuoksi. Näissä olosuhteissa kylmempi ilma pysyy ilmakehän alemmissa kerroksissa. Kylmempi ilma on paksumpaa, ja se estää päästöjen sekoittumisen ja niiden hajoamisen ylöspäin ilmakehässä, joten saasteet jäävät lähelle maata.

Mitä EYK tekee ilmanlaadun parantamiseksi Euroopassa?

Yksi EYK:n tärkeimmistä tehtävistä on tarjota tietoja, joita poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat voidakseen tehdä paremmin tietoon perustuvia päätöksiä ilmanlaadusta. Työmme auttaa myös lisäämään yleistä tietoa ongelmasta, mikä on yhtä tärkeää.

Keräämme virallisia tietoja ilmansaasteesta Euroopan maissa ja käytämme niitä säännöllisten ilmanlaatuarviointiemme laatimiseen raporteissa ja indikaattoreissa. Jaamme myös tietoja ilmansaasteesta monien muiden sidosryhmien, kuten suuren yleisön, kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja EU:n Copernicus-maanseurantaohjelman kanssa. Osallistumme lisäksi säännöllisesti seminaareihin, konferensseihin ja kokouksiin ympäri Eurooppaa ja kansainvälisesti, jotta voimme jakaa havaintojamme ja keskustella aiheesta, mikä kannustaa poliittisia päätöksentekijöitä toimiin. Ilmansaastuminen liittyy moniin erilaisiin politiikanaloihin, joten yksi ensisijaisista tavoitteistamme on edistää yhdennettyjä monialaisia toimintalinjoja ja toimenpiteitä.

Käytetäänkö ilmansaastumisen seurannan parantamiseen uusia teknologioita?

Tiedoistamme valtaosa kerätään kiinteistä ilmanlaadun seuranta-asemista, joiden toiminnasta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset ja paikalliset viranomaiset. Nykyään on kuitenkin alettu käyttää muutakin teknologiaa, kuten EU:n Copernicus-maanseurantaohjelman satelliittien suorittamaa tiedonkeruuta. Tämä on melko uutta. EYK tekee yhteistyötä Copernicus-ohjelman ilmakehäyksikköjen kanssa, ja myös EYK:n oman ilmanlaatutyöryhmän työssä käytetään joitakin näistä tiedoista. Yhdistämällä satelliiteista saatu tieto mallintamiseen saadaan parempi näkemys saastepitoisuuksien alueellisesta jakautumisesta. Kuva on näin huomattavasti laajempi sen sijaan, että vain tietyistä mittausasemista saataisiin tietoja tietyin väliajoin. On kuitenkin olennaisen tärkeää vahvistaa tulokset käytännön havainnoilla, ja siksi EYK:n kaikista Euroopan maista saamat tiedot ovat välttämättömiä.

Myös kansalaisten suorittamaa ruohonjuuritason ilmansaasteseurantaa on alettu hyödyntää anturien avulla. Se on uusi tietolähde, mutta kyseisten laitteiden tarkkuudessa on vielä parantamisen varaa. Ne eivät ole vielä täysin luotettavia, mutta teknologiaa kehittyy, ja tämä on loistava tapa lisätä yleistä tietoa ja yhteisön osallistumista ilmansaasteongelmien käsittelyyn. Jossakin vaiheessa tämä teknologia voi olla hyvä tietojen lisälähde.

 

Alberto González Ortiz

Haastattelu on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 04/2016 maaliskuussa 2016.

Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100