Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Artikkelit / Elämän kirjo

Elämän kirjo

Vaihda kieli
Elämää ylläpitävä luonnon monimuotoisuus

Luonto käyttää kudelmiinsa vain pisimpiä säikeitä, jolloin koko kuvion rakenne on nähtävissä jokaisesta pienestäkin palasesta

Richard P. Feynman, fyysikko ja Nobel-voittaja

Kirjailija Aldous Huxley kommentoi 1960-luvun alussa lintujen, kasvilajien ja hyönteisten katoamista maisemasta toteamalla, että "meiltä on häviämässä puolet runojen aiheista".

Huxley oli juuri lukenut amerikkalaisen biologi Rachel Carsonin kirjoittaman vaikuttavan kirjan Äänetön kevät (Silent Spring). Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1962, ja siitä tuli lukija- ja arvostelumenestys, joka auttoi nostamaan torjunta-aineiden käyttöön, saastumiseen ja yleensäkin ympäristöön liittyvät asiat suuren yleisön tietoisuuteen. Viittaamalla kulttuuriseen menetykseen Huxley ei suinkaan pyrkinyt vähättelemään muutosta, vaan onnistui tavoittamaan luonnon monimuotoisuuden ytimen. Luonnon monimuotoisuus on sanana ja käsitteenä usein hankala määritellä.

Termi luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti koostuu kahdesta sanasta: "biologinen" ja "monimuotoisuus". Se kuvaa kaikkien elävien organismien moninaisuutta niin lajien sisällä kuin eri lajien kesken. Luonnon monimuotoisuus on loppujen lopuksi luonto sen kaikissa muodoissa.

Ekosysteemillä tarkoitetaan kasvien, eläinten ja mikro-organismien yhteisöä ja niiden vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Ekosysteemi on kaiken elämän perusta maapallolla – se on mukana mehiläisen ja kukkivan kasvin pikaisessa kohtaamisessa kesäisellä niityllä kuin myös ilman, veden ja maaperän suuressa kiertokulussa. Kerätessään mettä mehiläiset keräävät samalla kukista siitepölyä ja levittävät sitä toisiin kukkiin ja huolehtivat näin pölytyksestä. Syntyy uusia kukkia, jotka puolestaan elävät vuorovaikutuksessa ympäröivän ilman, maaperän ja pohjaveden kanssa. Otetaan vaikka esimerkiksi puut. Niiden lehdet puhdistavat ilmaa ja juuret suodattavat vettä imemällä siitä ravinteita. Puiden juuret myös sitovat ja ravitsevat maaperää vielä kuoltuaankin. Jos ekosysteemistä hävitetään puut, seuraukset näkyvät pian ilman, veden ja maaperän laadussa. Uusien puiden istuttamisella puolestaan on päinvastainen vaikutus, kaupungeissakin. Ne parantavat ilman laatua ja viilentävät ilmaa.

Me kaikki olemme osa tätä "järjestelmää", mutta usein unohdamme sen. Olemme muokanneet ja muuttaneet luontoa siitä lähtien, kun ensimmäiset esi-isämme keksivät valjastaa mehiläisen, kukkivan kasvin ja niityn tuottamaan itselleen ruokaa tavalla, jota nykyään kutsumme maataloudeksi. Viljelylajikkeista ja ‑kasveista tuli tuotteita, joiden arvo oli rahassa mitattavissa. Maataloutta seurasi teollistuminen. Minne menemmekin, luonnon on seurattava perässä – vaikkakin vastahakoisesti.

Ympyrä on sulkeutunut. Teollistamalla elämämme, ja myös maatalouden, olemme teollistaneet luonnon. Jalostamme hyönteisiä, eläimiä ja kasveja markkinoiden tarpeisiin; valitsemme ne ominaisuudet, jotka sopivat parhaiten meille ja tarpeisiimme. Luonnon monimuotoisuus on uhattuna sekä suuressa mittakaavassa että molekyylitasolla.

Luonnon ajatellaan usein olevan jonkinlaista ylellisyyttä: lajien säilyttäminen saattaa olla toivottavaa ja niiden häviäminen surullista, mutta loppujen lopuksi se tuntuu olevan hinta, joka kannattaa maksaa siitä, että ihmiset saavat säilyttää työpaikkansa ja tulonsa.

Todellisuus on tietenkin hyvin toisenlainen. Otetaan esimerkiksi vaikka mehiläiset.

Luonnonvaraiset mehiläislajit ovat jo kuolleet sukupuuttoon monissa osissa Eurooppaa. Jäljelle jääneet mehiläiskannat ovat usein villiintyneitä uusia lajikkeita. Nyt niiden kannat tuhoutuvat kaikkialla maailmassa. Mehiläisiä koettelevat monenlaiset vakavat ongelmat kasvinsuojeluaineista punkkeihin ja geeniperimää heikentäviin sairauksiin. Britannian mehiläiskasvattajien liiton jäsenille tehdyssä kyselyssä havaittiin hunajamehiläisten määrän vähentyneen 30 prosenttia talven 2007–2008 aikana. Käytännössä se tarkoittaa yli kahden miljardin mehiläisen menetystä, mistä aiheutuu 54 miljoonan punnan taloudelliset tappiot.

Tämän ja seuraavien esimerkkien tarkoituksena on osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei edistä taloudellista kehitystä vaan päinvastoin heikentää sitä.

Tiesitkö?

  • Luonnon monimuotoisuus on luonto kaikissa muodoissaan.
  • Ekosysteemillä tarkoitetaan kasvien, eläinten ja mikro-
    organismien yhteisöä ja niiden vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
  • "Ekosysteemipalvelu" on luonnon tarjoama voimavara tai prosessi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi ruoan ja juomaveden tuotanto, kasvien pölyttäminen tai luonnon tarjoamat kulttuuriset edut, kuten virkistysmahdollisuudet ja henkinen hyvinvointi.(3)

2010 – luonnon monimuotoisuus valokeilassa

Vuonna 2002 hallitukset eri puolilta maailmaa sitoutuivat hillitsemään luonnon monimuotoisuuden häviämistä vuoteen 2010 mennessä. Euroopan unioni meni askelta pidemmälle ja lupasi pysäyttää monimuotoisuuden häviämisen Euroopassa kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tekemä arviointi(1) kuitenkin osoittaa, että EU:n tavoitetta ei saavuteta huolimatta edistyksestä joillakin aloilla. Itse asiassa monimuotoinen luonto vähenee tällä hetkellä ennennäkemätöntä vauhtia.

Vuosi 2010 on nimetty YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi, ja aihe on koko vuoden ajan tiiviiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Epäonnistuminen tavoitteen saavuttamisessa on jo herättänyt EU:ssa vakavaa keskustelua monimuotoisuuden pelastamiseen tarvittavista toimista.

Mitä luonnon monimuotoisuudelle on tapahtumassa?

Eurooppa on edistynyt jonkin verran luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Viimeisten 30 vuoden aikana Euroopan unioni on luonut kaikkiin jäsenvaltioihin ulottuvan, lähes 25 000 suojelualueen(2) verkoston monimuotoisuuden suojelemiseksi. Alue kattaa yhteensä noin 880 000 km2, mikä on 17 prosenttia EU:n pinta-alasta. Tämä Natura 2000 -verkostona tunnettu laaja suojelualueiden kokonaisuus on maailman laajin suojelualueiden verkosto.

Päästöjä ilmakehään, makean veden laatua ja jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö on tuottanut myönteisiä tuloksia ja vaikuttanut suotuisasti luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkiksi pohjoisen Euroopan metsiä tuhonneet happosateet eivät enää ole merkittävä ongelma. Maataloudessa on alettu ottaa ympäristöasiat entistä paremmin huomioon, vaikka paljon on vielä tehtäväkin. Makean veden vesistöjen vedenlaatu on yleisesti ottaen parantunut.

Luonnon monimuotoisuus kuitenkin heikkenee edelleen joka suhteessa. Arktisten alueiden kesäjää vetäytyy ja ohenee nopeammin kuin koskaan. Vuonna 2007 jään paksuus oli vain puolet 1950-luvulla mitatuista lukemista. Sillä on vaikutuksia kaikkien alueen asukkaiden elämään – niin jään sisällä elävien pieneliöiden kuin jääkarhujen ja ihmistenkin. Euroopan vuoristojen jäätiköt ovat myös sulamassa, mistä aiheutuu vakavia seurauksia kymmenille miljoonille eurooppalaisille. Tästä aiheesta kerrotaan jäljempänä lisää.

Yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa saa elantonsa ja toimeentulonsa kalastuksesta. Puolet maailman luonnonvaraisista kalakannoista on kuitenkin jo kalastettu loppuun. Valtaosa tällä hetkellä kaupallisen kalastuksen kohteena olevista kalakannoista on todennäköisesti ehtynyt vuoteen 2050 mennessä, ellei nykyistä kehitystä saada kääntymään. Maalla puolestaan hävitetään sademetsiä elintarvikkeiden (esimerkiksi soijan viljelyn ja karjankasvatuksen) ja biopolttoaineiden (esimerkiksi palmuöljyn) vuoksi ottamatta lainkaan huomioon sitä, miten monenlaista hyötyä metsistä on ekosysteemin kannalta.

Viimeisten 20 vuoden aikana Euroopan perhoskannat ovat pienentyneet 60 prosenttia(3). Perhoset ovat hyviä ympäristöindikaattoreita, koska ne reagoivat herkästi pieniinkin elinympäristön muutoksiin. Perhosten häviäminen on merkki suuremmasta ympäristömuutoksesta, jota alamme vasta pikku hiljaa ymmärtää.

Miksi luonnon monimuotoisuus on meille niin tärkeää?

Luonnon monimuotoisuus tuottaa monenlaisia "ekosysteemipalveluja", joita pidämme itsestään selvinä. Ajatellaanpa vaikka hyönteisiä, jotka huolehtivat viljelykasvien pölytyksestä; maa-aineksia, puiden juuristoja ja kalliomuodostelmia, jotka puhdistavat vettä; jätteitä hajottavia pieneliöitä tai puita, jotka puhdistavat ilmaa. Tai ajatellaan luontoarvoja, luonnon kauneutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön.

Nämä ovat vain muutamia niistä "ekosysteemipalveluista", jotka mahdollistavat elämän maapallolla. Olemme kuitenkin kadottaneet yhteytemme moniin näistä elämää ylläpitävistä peruspalveluista ja harvoin edes näemme tai arvostamme niitä. Jo pelkästään tällä on merkittäviä seurauksia luonnon kannalta.

Ympäristöhaasteiden luonne muuttuu

1960-, 1970- ja 1980-luvuilla ympäristön ajateltiin olevan joukko erillisiä järjestelmiä. Toimissa ja kampanjoissa keskityttiin usein yksittäisiin ongelmiin: ilman savusumuun, tehtaiden kemikaalipäästöihin jokiin, Amazonin alueen tuhoutumiseen, tiikerien ahdinkoon ja aerosolipakkausten sisältämiin freoneihin. Niiden syiden ajateltiin olevan lineaarisia tai tapauskohtaisia, ja niitä käsiteltiin toisistaan irrallisina.

Nykyään ymmärrämme ympäristöön kohdistuvia paineita eri tavalla. Ne eivät ilmene aina samalla tavalla eivätkä ole paikkaan sidottuja. Yhteistä niille on se, että ne ovat yleensä tavalla tai toisella seurausta ihmisen toiminnasta. Sillä, miten tuotamme hyödykkeitä, käymme kauppaa tai kulutamme, on valtava voima: se pitää koossa yhteiskuntaamme ja samalla määrittää elämäntyylimme, elämän laadun ja ympäristön, jossa elämme.

Yhdistä pisteet

Kuvittele eteesi lasten puuhakirja. Tehtävänä on muodostaa kuva vetämällä viiva pisteestä toiseen numerosta yksi suurimpaan numeroon saakka. Aluksi sivu näyttää pelkältä pisteiden sekamelskalta, mutta vähitellen kuva alkaa hahmottua. Käsityksemme yhteiskuntamme keskeisistä haasteista on kehittynyt vähitellen, niin että yksittäisistä pisteistä on alkanut hahmottua kuvan ääriviivat. Emme ole vielä saaneet koko kuvaa valmiiksi, mutta olemme alkaneet hahmottaa, millainen kuvio siitä on syntymässä.

Luonnon monimuotoisuus on häviämässä hälyttävää vauhtia, koska olemme käyttäneet väärin luontoa ylläpitääksemme tuotantoa, kulutusta ja kauppaa globalisoituneessa taloudessa. Emme ole arvostaneet luonnon pääomaa, ja sen vuoksi puiden ja metsien, veden, maan ja ilman hinnat ovat olleet alhaisia tai ne eivät ole maksaneet mitään.

Taloudessa, jossa kansallista varallisuutta mitataan sillä, kuinka paljon maa tuottaa, ja jossa vuosineljänneksen aikana saavutettu kasvu on tärkeämpää kuin vuodenajat, luontoa on usein vaikea edes nähdä. Luonnon pääoma ei usein näy edes yhtenä pisteenä paperilla.

Kohti tulevaisuutta

Nyt on jälleen pohdinnan ja mahdollisuuksien aika. Kohtaamamme haasteet – niin talouteen tai energiaan kuin terveyteen tai ympäristöönkin liittyvät – voidaan ratkaista. Sen olemme velkaa tuleville sukupolville. Saamme eniten aikaan, jos myönnämme, että tiedämme edelleen hyvin vähän luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja vaikutuksista, joita toimillamme on siihen. Meidän on opittava uudelleen nöyrtymään ja katselemaan ihmetellen ympärillemme.

Lisätietoja EEA:n luonnon monimuotoisuutta käsitteleviltä verkkosivuilta osoitteesta www.eea.europa.eu/themes/biodiversity.

Valokeilassa: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus

Ekosysteemit ovat yleisesti ottaen varsin mukautuvaisia. Tietyn kriittisen pisteen jälkeen ekosysteemit voivat kuitenkin romahtaa ja muuntua kokonaan toisenlaisiksi, ja sillä puolestaan voi olla tuntuvia vaikutuksia ihmisen kannalta. Ilmastonmuutos uhkaa heikentää elintärkeitä ekosysteemipalveluja, kuten puhdasta vettä ja hedelmällistä maaperää, joita tarvitaan sekä elämänlaadun että talouden ylläpitämiseen. Emme vielä tiedä, mitä kaikkia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on luonnon  monimuotoisuuteen. Sen kuitenkin tiedämme, että  monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan on kuljettava käsi kädessä, mikäli aiomme suojella ympäristöämme. Ne ekosysteemipalvelut, jotka tällä hetkellä auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta, kuten maaperän, valtamerten ja metsien kyky imeä ilmakehästä hiilidioksidia, ovat vakavasti uhattuina.

EEA:n hiljattain laatima raportti luonnon  tilasta Euroopassa osoittaa, että ilmastonmuutoksella on huomattava vaikutus  monimuotoisuuteen. Raportissa "Progress towards the European 2010 biodiversity target"(4), tutkittiin 122 Euroopassa yleistä lintulajia ja havaittiin, että 92:een ilmastonmuutos oli vaikuttanut kielteisesti ja 30:een myönteisesti. Tämä on merkki sitä, että luonnon  monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin on odotettavissa valtavia muutoksia ilmastonmuutoksen seurauksena.

Raportti osoittaa myös, että niittyperhosten määrä on vähenemässä jyrkästi; niiden kannat ovat pienentyneet 60 prosenttia vuodesta 1990, eikä tasoittumisesta ole mitään merkkejä. Tärkeimpänä syynä perhosten määrän vähenemiseen ajatellaan olevan maankäytön muutokset, erityisesti tehoviljely ja viljelykäytöstä luopuminen. Koska suurin osa Euroopan niityistä vaatii säilyäkseen ihmisen tai karjan ylläpitoa, myös perhoskannat ovat riippuvaisia tämän käytännön jatkumisesta.

 

1 Euroopan ympäristökeskus, 2009, Streamlining European 2010 Biodiversity Indicators (SEBI): http://www.eea.europa.eu/publications/progress-towards-the-european-2010-biodiversity-target.

http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/db_gis/pdf/area_calc.pdf

3 http://www.cbd.int/convention/articles.shtml?a=cbd-02.

4 Euroopan ympäristökeskus, 2009, Streamlining European 2010 Biodiversity Indicators (SEBI): http://www.eea.europa.eu/publications/progress-towards-the-european-2010-biodiversity-target.

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100